Riskit ja epävarmuustekijät

Sanoman strategisena tavoitteena on kasvattaa yritysostojen kautta ensisijaisesti oppimisliiketoimintaansa, mutta vähäisemmässä määrin myös Suomen medialiiketoimintaa. Sanoma etsii mahdollisuuksia laajentaa perusopetuksen ja toisen asteen oppimisliiketoimintaansa uusiin maihin ja tarjoomaansa nykyisissä kahdessatoista toimintamaassa. Suomen medialiiketoiminnassa Sanoma on kiinnostunut synergiaa tuovista yritysostoista valituilla strategisilla fokusalueillaan, joita ovat journalismi, viihde ja B2B markkinointiratkaisut. Sanoma ei kuitenkaan välttämättä kykene tunnistamaan sopivia yrityskauppamahdollisuuksia, tai sopivia kohteita ei ole saatavissa oikeaan hintaan. Vaikka sopivia yrityskauppamahdollisuuksia tunnistettaisiin ja ne olisivat toteutettavissa, yrityskauppoihin liittyy useita riskejä. Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat liittyä kohdeyhtiöiden tunnistamattomiin vastuisiin tai omaisuuteen, markkinoiden muutoksiin, oikean arvostuksen varmistamiseen ja ostokohteen tehokkaaseen integraatioon tai siihen, että oletetut taloudelliset suunnitelmat tai synergiat eivät toteudu. Tulevia yrityskauppoja saatetaan rahoittaa myös vieraalla pääomalla, mikä lisäisi Sanoman velkaantuneisuutta. Tämä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti tulevan rahoituksen saatavuuteen, kustannuksiin tai muihin ehtoihin. Myös esimerkiksi yrityskauppojen sääntely kilpailuviranomaisten taholta voi rajoittaa tai viivästyttää konsernin kykyä tehdä yrityskauppoja.

Konserni ilmoitti vuoden 2022 aikana useista yrityskaupoista, mukaan luettuina Pearsonin paikallisen peruskoulun ja toisen asteen oppimissisältöliiketoiminnan osto Italiassa ja sen pienen kokeisiin valmistavia materiaaleja tarjoavan liiketoiminnan osto Saksassa. Pearsonin liiketoiminnan ostaminen Italiassa ja Saksassa toteutui 31.8.2022 ja sen arvioidaan tuottavan 2–3 milj. euron synergiaedut, jotka toteutuvat täysimääräisesti 18–24 kuukauden kuluttua kaupan loppuunsaattamisesta. Viimeaikaisten ja edellä mainittujen yrityskauppojen onnistuminen riippuu pitkälti liiketoiminnan, prosessien ja toimintatapojen nopeasta ja tehokkaasta integroinnista. Hankittujen liiketoimintojen integrointiin Sanoman nykyisiin liiketoimintoihin liittyy epävarmuuksia, eikä ole varmuutta, että Sanoma pystyy integroimaan liiketoiminnan odotetulla tavalla tai ennakoidussa aikataulussa ja näin saavuttamaan yrityskauppojen ennakoituja hyötyjä.

Konserni on luopunut ydintoimintaansa kuulumattomista liiketoiminnoistaan viime vuosina keskittääkseen liiketoimintansa alueille, joilla sillä on selviä kilpailuetuja ja johtava markkina-asema. Konserni esimerkiksi myi hollantilaisen ammatillisen koulutuksen oppilastietojärjestelmän, Eduarten, lokakuussa 2022. Lisäksi konserni myi tammikuussa 2022 yhden kolmesta sanomalehtipainostaan, Varkaudessa sijaitsevan Savon Painon. Sanoma voi luopua muistakin liiketoiminnoistaan esimerkiksi keskittääkseen toimintaansa entisestään tai muista syistä. Monet tekijät voivat vaikuttaa mahdollisiin tuleviin luopumisiin, kuten mahdollisten ostajien pankkirahoituksen saatavuus, korkotaso ja kilpailijoiden kapasiteetti, eikä konserni voi vaikuttaa näihin tekijöihin. Ne voivat johtaa myös korvausvaatimuksiin. Ei ole varmuutta siitä, että konserni onnistuu tiettyjen omaisuuserien myymisessä kannattavalla tavalla tai että myyminen on mahdollista hyväksyttävissä olevin ehdoin tai lainkaan. Yritysmyynnit saattavat vaatia myös konsernin johdon resursseja vieden huomiota pois jatkuvan liiketoiminnan johtamisesta.

Sanoma lieventää aktiivisesti näitä riskejä verkostoitumalla aktiivisesti omalla toimialallaan, etsimällä ennakoivasti potentiaalisia yritysostokohteita ja työskentelemällä yrityskauppaprosesseissa tunnettujen kumppaneiden kanssa. Lisäksi yritysostoja koskevien sisäisten toimintaohjeiden ja menettelytapojen noudattaminen päätöksenteon, organisoitumisen ja seurannan osalta on ensiarvoisen tärkeää. Tästä huolimatta ei ole varmaa, että yrityskaupat onnistuvat ja että Sanoma saavuttaa strategisen tavoitteensa liittyen yrityskauppoihin
perustuvaan kasvuun.

Oppimisliiketoiminnassa digitaaliset ja painettua ja digitaalista yhdistävät oppimateriaalit, menetelmät ja alustat ovat vähitellen yleistymässä. Koronaviruspandemian puhkeaminen on entisestään lisännyt etäoppimistyökalujen ja digitaalisten oppimateriaalien tarvetta. Samanaikaisesti oppimateriaalien jakelupalveluissa tapahtuu siirtymää kirjojen vuokrauksesta ja myynnistä tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin. Kumpikin kehitys ja/tai niiden kiihtyminen tai hidastuminen voi vaikuttaa Learningin operatiiviseen tai taloudelliseen tulokseen ja/tai asemaan. Lisäksi Learning on luonteeltaan altis kausiluonteiselle vaihtelulle, sillä suurin osa myynnistä ja tuloksesta syntyy toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana uuden kouluvuoden alkaessa, mikä lisää entisestään painetta pystyä vastaamaan muutoksiin nopeasti.

Uusien, erityisesti digitaalisten mediakanavien jatkuvasti kehittyessä konsernin medialiiketoiminnan ja sen mediabrändien vahvuus riippuu liiketoiminnan jatkuvasta kyvystä tunnistaa ja vastata kuluttajien alinomaa muuttuviin mieltymyksiin ja toimialan trendeihin sekä sen kyvystä kehittää uusia ja houkuttelevia tuotteita ja palveluita oikeaan aikaan. Käynnissä oleva digitalisaatio edistää nyt monia näistä muutoksista, ja mobiililaitteiden lisääntyvä käyttö muuttaa kuluttajien mediankäyttötottumuksia. Maksuttomien televisiokanavien katseluun käytetty aika vähenee ja videoiden katselu verkossa kasvaa. Suomen väestörakenne voi entisestään vaikuttaa näihin trendeihin. Myös painetun median mainonnan kysyntä on ollut laskusuunnassa viime vuosina mainostajien siirtyessä digitaalisiin kanaviin. Myös digitaalisen mainonnan ekosysteemi on muuttumassa. Esimerkiksi kolmannen osapuolen evästeiden poistuminen käytöstä voi muuttaa digitaalisen mainonnan myynnissä käytettäviä liiketoimintamalleja.

Näiden riskien vähentämiseksi Sanoma kehittää jatkuvasti puhtaasti digitaalisia sekä digi- ja painotuotteiden yhdistelmiä ja palveluita niin oppimiseen kuin mediankäyttöönkin. Lisäksi Sanoma pitää yllä tiiviitä ja pitkäaikaisia suhteita kouluihin, opettajiin ja päätöksentekijöihin, ja digitaalisia ratkaisuja myydään usein yhdessä painettujen materiaalien kanssa. Sanoman laaja monikanavainen mediatarjonta on hyvä lähtökohta mainostajille tarjottavan tuotevalikoiman kehittämiseen ja uusien palveluiden, kuten monikanavaisten ratkaisujen tai natiivi-, brändättyjen ja maksullisten sisältöjen, lanseeraamiseen. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että Sanoma pystyy sopeutumaan ja vastaamaan kuluttajien mieltymysten muutoksiin, toimialan trendeihin ja teknologian kehitykseen tulevaisuudessa. Jos markkinoiden muutoksiin ei onnistuta vastaamaan kehittämällä ja/tai ottamalla käyttöön uusia tuotteita ja palveluja sekä olemassa olevien että uusien alustojen kautta kilpailukykyisesti ja kannattavasti, konserni saattaa menettää vakiintuneissa liiketoiminnoissaan markkinaosuutta kilpailijoilleen.

Oppimispalveluiden ja median markkinat, joilla konserni toimii, ovat hyvin kilpaillut, ja niillä toimii monia alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Medialiiketoiminnassa kilpailuun vaikuttavat markkinoiden konsolidoituminen sekä vaihtoehtoisten jakelukanavien kehittyminen konsernin tarjoamille tuotteille ja palveluille. Kilpailua voivat lisätä myös suuret kansainväliset media- ja tietoliikennealan yhtiöt, jotka pyrkivät laajentumaan uusille maantieteellisille alueille tai laajentamaan tuotteidensa ja palveluidensa jakelua uusiin jakelukanaviin. Tällä voi olla merkittävä vaikutus kilpailutilanteeseen, sillä tällaisilla yhtiöillä on hyvin tunnetut brändit, ja niillä on usein myös suuremmat taloudelliset ja muut resurssit laajentua uusille markkina-alueille ja vallata markkinaosuuksia. Lisäksi nämä uudet tulokkaat saattavat kyetä hyödyntämään vaihtoehtoisia mediamuotoja ja uusia teknologioita Sanomaa nopeammin ja onnistua näin valtaamaan markkinaosuuksia sen vakiintuneilta liiketoiminnoilta. Learningissä vastaavan riskin aiheuttavat suuret kansainväliset media-alan yhtiöt, uudet digitaaliset toimijat, opetusteknologiayritykset, avoimet koulutusresurssit ja käyttäjien luomat opetussisällöt tai digitaaliset työkalut. Sanomaan kohdistuu kilpailua myös eri maiden perinteisten kustantajien taholta.

Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin kyky kilpailla tehokkaasti edellyttää jatkuvia panostuksia muun muassa myyntiin ja markkinointiin, kustannusinnovaatioita sekä investointeja teknologiaan markkinoiden muutoksiin vastaamiseksi. Vaikka konsernilla on tällä hetkellä vahva asema keskeisillä markkinoillaan, ei ole varmuutta siitä, että se pystyy säilyttämään asemansa tai että nämä asemat mahdollistavat konsernin tehokkaan kilpailun tulevaisuudessa.

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat monet lait ja määräykset sen eri toimintamaissa, ja niiden muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Sanoman mahdollisuuksiin toteuttaa liiketoimintaansa tehokkaasti. Esimerkiksi muutokset koulutukseen liittyvissä säädöksissä saattavat vaikuttaa merkittävästi Sanoman liiketoimintaedellytyksiin, teknologia- tai sisältöinvestointien tarpeeseen tai taloudelliseen tulokseen. Koulutukseen liittyvä lainsäädäntö on tyypillisesti maakohtaista, mikä rajoittaa riskin vaikutusten laajuutta konsernitasolla. Sanomalla on silti suurentunut lainsäädäntöön liittyvä riski Puolassa ja Espanjassa, jotka kummatkin ovat suuria markkinoita, ja äkillisillä ja laaja-alaisilla koulutuslainsäädännön muutoksilla näissä maissa voi olla merkittäviä vaikutuksia Learningiin. Koulutuslainsäädännön muutoksilla tai niiden viivästymisellä, nopeudella, laajuudella tai ajoituksella Sanoman markkinoilla – erityisesti Puolassa tai Espanjassa, mutta mahdollisesti myös muilla markkinoilla – voi olla vaikutusta koko Learningin tulokseen. Medialiiketoiminnassa lehdistönvapauteen tai lähdesuojaan liittyvät mahdolliset haitalliset kehityskulut voivat vaikuttaa haitallisesti Media Finlandin tulokseen.

Verokantojen tai verolainsäädännön tulkinnan ja käytäntöjen muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin toimintaan tai taloudelliseen tulokseen (esim. Sanoman painettuja, digitaalisia tai näitä yhdistäviä tuotteita koskeva arvonlisävero).

Kuluttajansuojaan liittyvien lakien kiristyminen voi edellyttää muutoksia joihinkin kuluttajamediamyynnin liiketoimintakäytäntöihin, kuten puhelinmyyntiin, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia Sanomalle ja heikentäisi kannattavuutta. Esimerkiksi Omnibus-direktiivin (EU) 2019/2161 täytäntöönpaneva Suomen kansallinen laki astui voimaan 1.1.2023. Myös kustantajien ja televisioyhtiöiden tekijänoikeussuojan heikentäminen tai tekijänoikeuksin suojatun materiaalin alkuperäisille tekijöille suoritettavien lakisääteisten velvoitteiden (kuten ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden) lisääminen heikentää konsernin mahdollisuuksia tarjota asiakkailleen uusia tuotteita ja palveluita, ja voi kasvattaa kustannuksia tai vaikuttaa tekijänoikeuksien hankkimiseen ja hallinnoimiseen liittyvien tase-erien arvostukseen.

Data on yhä olennaisempi osa Sanoman liiketoimintaa, mikä nostaa tietosuojan ja kuluttajien luottamuksen konsernin päivittäisten toimintojen ytimeen. Kuluttajien tietojen tai evästetietojen käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin koskevien säännösten muutoksilla ja uusilla viranomaisohjeilla tai  -toimenpiteillä voi siten olla kielteinen vaikutus Sanoman kykyyn hyödyntää tietoja liiketoiminnassaan. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotusasetus yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus) kumoamisesta voi edellyttää suostumusta tilausten telemyyntiin, ja se voi vaikuttaa negatiivisesti myös evästeiden käyttöön ja näin ollen digitaalisen mainonnan kysyntään. Tämä vaikuttaisi kuluttajamediamyyntiin ja mainosmyyntiin sekä uutis- että suoratoistoliiketoiminnassa.

Myös ylisääntely eurooppalaisella tai kansallisella tasolla tai erilaiset mahdollisesti tiukemmat kansalliset EU-tason säädösten tulkinnat konsernin toimintamaissa voivat aiheuttaa konsernille riskin. Tämän riskin katsotaan liittyvän erityisesti vastuullisuuteen, vaatimustenmukaisuuteen, immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan, digitalisaatioon, kuluttajansuojaan ja tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuteen.

Hallitakseen näitä riskejä Sanoma pyrkii varautumaan mahdollisiin muutoksiin seuraamalla tarkasti lainsäädännön kehittymistä ja mukauttamalla liiketoimintamallejaan vastaavasti. Liiketoimintamallien muutosten toteuttaminen uusiin määräyksiin sopeutumiseksi aiheuttaa kuitenkin todennäköisesti lisäkustannuksia ja voi viedä aikaa. Myös sovellettavien lakien tai määräysten rikkominen voi aiheuttaa rangaistuksia tai sakkoja.

Yleinen taloudellinen ja poliittinen tilanne Sanoman toimintamaissa ja toimialan suhdanteet voivat vaikuttaa Sanoman liiketoimintaan ja operatiiviseen tulokseen. Viime aikoina kasvaneiden maailmanlaajuisten riskien, kuten geopoliittisen levottomuuden, energian kaltaisten globaalien hyödykkeiden kustannusten ja saatavuuden sekä inflaation lisäksi yleiseen taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa monenlaiset tapahtumat, joihin Sanoma ei pysty vaikuttamaan, kuten luonnonkatastrofit ja epidemiat. Esimerkiksi koronaviruspandemia on yleisesti ottaen aiheuttanut taloudellisen aktiviteetin ja rahoitustransaktioiden vähenemistä, sulkutoimenpiteitä, karanteeneja, työvoimapulaa, häiriöitä toimitusketjuissa, varotoimenpiteitä, lisäkustannuksia sekä yleistä epävarmuutta taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla. Vaikka Sanoman monipuolinen ja tasapainoinen liiketoimintaportfolio on lieventänyt tällaisia riskejä jonkin verran, ne voivat aiheuttaa haittaa Sanomalle, sen työntekijöille, markkinoille, tavarantoimittajille ja asiakkaille, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, toimintamalliin, taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen.

Yleisesti ottaen Learningin toimintaan liittyvät poliittiset riskit liittyvät julkisten ja yksityisten koulutusmenojen kehitykseen erityisesti opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä. Sanomaan kohdistuu poliittisia riskejä erityisesti Puolassa ja Espanjassa, missä poliittisen ilmapiirin muutoksella voi olla olennainen vaikutus Learningiin edellä kuvatun mukaisesti. Lisäksi yleisen taloudellisen toimintaympäristön muutokset voivat vaikuttaa Learningin kustannuksiin, erityisesti paperin ja painatuksen kustannuksiin ja saatavuuteen sekä henkilöstökustannuksiin. Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa kysyntään silloin, kun vanhemmat tai opiskelijat maksavat itse oppimateriaaleista julkishallinnon tai koulujen sijaan esimerkiksi kasvattamalla käytettyjen kirjojen kysyntää; tällaiset liiketoiminta-alueet ovat pieni osa Learning-liiketoiminnasta.

Media Finlandissa liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen vaikuttavat riskit liittyvät tyypillisesti mediamainonnan kysyntään ja kulutuskysyntään. Merkittävä osa konsernin myynnistä tulee mainosmyynnistä aikakauslehdissä, sanomalehdissä, televisiossa, radiossa ja digitaalisessa mediassa (verkko ja mobiili) sekä painetun median levikkimyynnistä. Nämä tulolähteet ovat herkkiä yleisen taloustilanteen ja kuluttajaluottamuksen muutoksille, ja mainosmyynti
on historiallisesti ollut jonkin verran levikkimyyntiä ja erityisesti tilausmyyntiä herkempi laskusuhdanteille. Lisäksi yleisen taloustilanteen muutokset voivat vaikuttaa Media Finlandin kustannuksiin, erityisesti paperin ja painatuksen kustannuksiin ja saatavuuteen sekä henkilöstö- ja jakelukustannuksiin. Media Finlandin suorien liiketoiminnan kulujen lisäksi kustannusinflaation nousulla voi olla haitallinen välillinen vaikutus sen tuotteiden ja palvelujen kysyntään.

Suomen geopoliittisen tilanteen muutoksilla, kuten Venäjän hyökkäys ja sota Ukrainassa sekä Suomen NATOjäsenyyshakemus, voi olla välillinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen Suomessa.

Sanoman monipuolinen liiketoimintaportfolio sekä toimenpiteet nykyisiin ja odotettavissa oleviin taloudellisiin tilanteisiin liittyvien riskien ja kustannusten hallitsemiseksi auttavat osittain pienentämään näitä riskejä. Vuonna 2022 noin 52 % (2021: 51 %) Sanoman liikevaihdosta tuli oppimisliiketoiminnasta, noin 22 % (2021: 23 %) irtonumero- ja tilausmyynnistä, noin 4 % (2021: 5 %) painetusta mainonnasta, noin 14 % (2021: 15 %) muusta kuin painetusta mainonnasta ja noin 7 % (2021: 6 %) muusta myynnistä.

Yleisen taloudellisen tilanteen muutokset voivat heijastua Sanoman toimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Kustannusinflaation, erityisesti palkkainflaation ja korkeina pysyvien paperin hintojen arvioidaan yhä vaikuttavan Sanoman operatiivisiin kustannuksiin. Sanoman eniten käyttämän paperilaadun, sanomalehtipaperin, saatavuus on pysynyt normaalilla tasolla vuoden 2022 toisesta vuosineljänneksestä lähtien, mutta energian saatavuus ja hinta – erityisesti kaasun osalta Keski- Euroopassa – voivat vaikuttaa siihen negatiivisesti. Suomen kuluttajaluottamuksen heikkeneminen, johon sota Ukrainassa, kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet, voi vaikuttaa haitallisesti Media Finlandin tuotteiden ja palvelujen kysyntään. Lisäksi euron heikkeneminen suhteessa keskeisiin valuuttoihin, mukaan luettuna Yhdysvaltain dollari, voi lisätä Sanoman muissa valuutoissa kuin euroissa ostamien tuotteiden ja palvelujen kustannuksia (esim. verkkopalvelujen ylläpito, ns. hosting, ja TV-sisällöt) ja aiheuttaa riskin Sanoman taloudelliselle tulokselle, vaikka osa valuuttatransaktioriskistä on suojattu termiinisopimuksilla. Sanoma on pystynyt osittain vähentämään mainittuja vaikutuksia taloudelliseen tulokseensa esimerkiksi aktiivisilla kustannustenhallintatoimilla, mutta korkeampien operatiivisten kustannusten arvioidaan vaikuttavan haitallisesti tulokseen myös vuonna 2023.

Tiedonkeruu ja käsittely ovat entistä kiinteämpi osa Sanoman tuotteita ja palveluita niin Learningissä kuin Media Finlandissa. Konsernilla on suuria määriä muun muassa työntekijöidensä ja asiakkaidensa sekä oppimisen arviointiin liittyvässä liiketoiminnassaan oppilaiden ja kansalaisten henkilötietoja. Sanomaa koskee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679, ”GDPR”), joka asettaa tarkat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle, ja yrityksillä on velvollisuus osoittaa noudattavansa vaatimuksia. Yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättäminen Sanoman liiketoiminnassa ja toiminnoissa tai tietosuojaprosessien ja  käytäntöjen mahdollinen riittämättömyys voi aiheuttaa Sanomalle ongelmia, hankaluuksia tai lisäkustannuksia. Yleisen tietosuojaasetuksen rikkominen voi vaikuttaa vahingollisesti Sanoman maineeseen. Lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan kansallisella tietosuojaviranomaisella on valta määrätä korjaustoimia, kuten tilapäinen tai määräaikainen käsittelykielto, ja määrätä yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta hallinnollinen sakko, joka on jopa 20 milj. euroa tai 4 % yhtiön vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Myös sähköisen viestinnän tietosuojaa koskeva direktiivi 2002/58/EY asettaa vaatimuksia verkossa tapahtuvalle tietojen keräämiselle ja niiden käytölle. EU:n alueella on toteutettu vuonna 2021 useita viranomaisten täytäntöönpanotoimia, jotka ovat koskeneet suostumusta evästeiden ja vastaavien tunnisteiden käyttöön. Vaikka ne yhdessä tulossa olevan sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen kanssa hyödyttävätkin mediaa ja mainosalaa pitkällä aikavälillä luomalla tasa-arvoisen pelikentän pienille mediatoimijoille, ne voivat myös lyhyellä aikavälillä vaikuttaa mediaan haitallisesti lisäkustannusten kautta. Vaikka Sanomalla on tietosuojaohjelma, joka seuraa tietosuojamääräysten kehitystä ja toimeenpanoa, ei ole varmuutta siitä, että nämä toimet onnistuvat varmistamaan tietosuojalakien noudattamisen, mistä voi seurata rangaistuksia, merkittäviä korjauskustannuksia ja mainehaittaa Sanomalle.

Lisäksi Sanoma altistuu mahdollisille tietosuojarikkomuksille, jotka johtuvat luvattomasta tai tahattomasta Sanoman tai sen lukuun toimivan kolmannen osapuolen hallussa olevien henkilötietojen hukkaamisesta tai jakamisesta. Esimerkiksi Sanoman tai sen ulkopuolisen toimittajan järjestelmät voivat olla haavoittuvaisia luvattomalle käytölle, väärinkäytölle, työntekijän virheestä tai väärinkäytöksestä johtuville rikkomuksille, tietokoneviruksille, hakkerien hyökkäyksille tai vastaaville uhille. Data on keskeisessä asemassa Sanoman tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, sillä se mahdollistaa sisältö- ja oppimispalvelujen paremman räätälöinnin asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla esimerkiksi yksilöllisiä oppimispolkuja tai houkuttelevampaa mediasisältöä. Datan käytön jatkaminen tulevaisuudessa riippuu asiakkaiden luottamuksen säilyttämisestä, ja mahdolliset tietosuojarikkomukset voivat vahingoittaa tätä luottamusta merkittävästi.

Näiden riskien pienentämiseksi Sanoman keskeiset yksityisyydensuojan varmistavat prosessit käsittävät tietosuojaa koskevat vaikutustenarvioinnit, datan elinkaaren hallinnan, kolmansien osapuolten kanssa tehtävät tietojenkäsittelysopimukset, tietoturvatoimien toteutuksen, tietoturvaloukkausten hallintamenettelyt ja kuluttajien oikeuksien toteuttamisen. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, ettei tietosuojarikkomuksia tapahdu huolimatta näistä toimista rikkomusten estämiseksi tai että rikkomuksen sattuessa Sanoma pystyy lieventämään rikkomuksen vaikutuksia. Tämä voi johtaa mainehaittaan, joka voi lopulta estää Sanoman tehokkaan kilpailun tulevasta liiketoiminnasta ja aiheuttaa olemassa olevien sopimusten peruutuksia.

Toimivat ja luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä konsernin oppimis- ja medialiiketoiminnassa. Niihin kuuluvat verkkopalvelut, digitaaliset oppimisalustat, suoratoistoalustat, lehtien tilaus-, mainos- ja toimitusjärjestelmät sekä erilaiset sisäiset tuotannonohjaus-, asiakkuudenhallinta- ja tukijärjestelmät. Tieto- ja viestintäjärjestelmien turvallisuuteen liittyvät riskit voivat kohdistua tietojen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja/tai saatavuuteen sekä tiedonkäsittelyn luotettavuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. Ne voidaan jakaa fyysisiin riskeihin (esimerkiksi tulipalo, sabotaasi, laiterikot) ja loogisiin riskeihin (esimerkiksi tietoturvariskit, kuten haittaohjelma- ja kyberhyökkäysten kasvanut uhka, henkilötietojen tai muiden arkaluonteisten tietojen hakkerointi, työntekijöiden virheet, ohjelmistoviat). Lisäksi dataympäristön sirpaloituminen ja vanhat järjestelmät tai epäonnistuminen asiakkaiden tarpeisiin tai paikallisiin vaatimuksiin vastaamisessa digitaalista tarjontaa kehitettäessä tai yhdenmukaistettaessa voi hidastaa tai estää konsernin digitalisaatiota.

Hallitakseen näitä riskejä Sanoma on laatinut konsernin kannalta kriittisille järjestelmille jatkuvuussuunnitelmat, ja tieto- ja viestintäteknologian turvaa koskevat vastuualueet on jaettu selkeästi. Tietoturvan seuranta kattaa uhkien älykkääseen tunnistamiseen ja kyberturvauhkien kartoitukseen liittyvän osaamisen sekä käyttöoikeuksien hallintaratkaisut, lokien seurannan ja ulkoiset tietoturvatarkastukset. Sanoman vakuutukset suojaavat osittain vakuutettavissa olevia tietoturvariskejä. Vaikka Sanomalla on useita tietoturvan hallintatoimia, ei ole varmuutta, että nämä toimet riittävät estämään konsernin olennaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien vikoja, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä liiketoiminnalle ja mainehaittoja mahdollisten tietosuojarikkomusten seurauksena.

Laajalla joukolla kolmansia osapuolia useissa eri maissa on olennainen rooli Sanoman päivittäisessä liiketoiminnassa. Sanoman alihankkijoita arvoketjun eri osissa ovat muun muassa teknologiaratkaisujen ja palveluiden tarjoajat, paperi-, paino- ja logistiikkatoimittajat sekä sisällöntuottajat Learningissa ja Media Finlandissa. Tämän vuoksi alihankkijoiden saatavuuteen, hintaan, laatuun, tietoturvaan ja toimitusaikatauluihin liittyvät riskit ovat olennaisia Sanoman toiminnalle. Näihin sisältyy viime vuosien aikana lisääntynyt ulkoisten pilvipohjaisten palvelujen käyttö. Niiden toiminta on vahvasti riippuvaista maailmanlaajuisten internetyhteyksien käytettävyydestä ja saatavuudesta. Laajenevan maailmanlaajuisen toimitusketjun riskit, jotka ovat yhdistelmä esimerkiksi geopolitiikkaa, pandemian jälkeistä tilannetta, yleistä taloustilannetta, korkeaa inflaatiota ja tuotantotekijöitä, voivat selvästi tiukentaa tarjontaa markkinoilla ja aiheuttaa saatavuusongelmia.

Sanoma käyttää freelancereita tukemaan sen omia toimituksia sisällöntuotannossa. Freelancereiden asema ja freelancereihin liittyvän tekijänoikeuslainsäädännön kehitys voivat vaihdella viranomaisen tulkinnan tai toimintamaan mukaan, mutta Sanoma on arvioinut freelancereihin liittyvät riskinsä alhaisiksi, ellei yksittäinen riski laajene koskemaan suurempaa Sanomalle työskentelevää freelancereiden joukkoa. Freelancereiden aseman ja freelancereihin liittyvän sääntelyn kehitys voi kuitenkin myös lisätä tähän liittyviä kustannuksia.

Lisäksi tietyt mainonta- ja markkinointipalvelut toteutetaan alihankkijoiden avulla. Mainontateknologian ekosysteemissä on toimijoita, kuten Google ja Facebook, joilla on markkinoilla määräävä asema, mikä voi aiheuttaa epätasapainoa niiden oikeuksien ja vastuiden välillä niiden ja Sanoman välisissä sopimuksissa.

Vaikka Sanoma ei ole riippuvainen mistään yksittäisistä alihankkijoista, Sanoman päivittäinen liiketoiminta on riippuvainen konsernin kyvystä löytää sen laatusekä tunnistetut liiketoimintaan, teknologiaan ja vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset täyttäviä alihankkijoita. Sanoma noudattaa alihankkijoihin liittyvien riskien hallintaa ohjaavia periaatteita konsernin hankintaohjeiden, tavarantoimittajien eettisen ohjeiston (Supplier Code of Conduct) ja lainsäädännön mukaisesti pienentääkseen alihankkijoihin liittyvää riskiä. Lisäksi tärkeimmät tavarantoimittajat valitaan tarjouskilpailujen ja valintamenettelyjen kautta. Alihankkijoihin ja
muihin kolmansiin osapuoliin sovelletaan mahdolliset lahjontaan ja pakotteisiin liittyvät riskit ja muut ongelmat tunnistavaa Tunne vastapuolesi (Know Your Counterparty, KYC) prosessia. Sanoman liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta olennaisimpien alihankkijoiden osalta Sanoma on määrittänyt ohjauskäytäntöjä ja sitouttanut toimittajia tekemään yhteistyötä tunnistettujen riskien pienentämiseksi esimerkiksi kasvattamalla paperivarastoa ja sopimalla toimista sanomalehtien jakeluongelmien välttämiseksi. Jos jokin keskeisistä alihankkijoista pitäisi vaihtaa äkillisesti, se voisi aiheuttaa tilapäisiä keskeytyksiä liiketoimintaan ja lisätä kustannuksia. Sanoman prosesseista ja riskien pienentämiseksi tehdyistä toimista huolimatta Sanoma ei välttämättä pysty varmistamaan, että sen alihankkijat noudattavat kaikkia asianmukaisia määräyksiä ja sisäisiä käytäntöjään ja normejaan, mikä voi johtaa esimerkiksi oikeudenkäynteihin ja/tai mainehaittaan. Yhteistyö alihankkijoiden kanssa altistaa Sanoman myös tietyille tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyville riskeille.

Konsernin tuotteet ja palvelut koostuvat pääasiassa eri medioiden kautta toimitettavasta aineettomasta omaisuudesta. Sanoman tuotteiden ja palvelujen kannalta keskeisiä aineettomia oikeuksia ovat konsernin omistamat ja lisensoimat tekijänoikeudet, mukaan luettuina oikeudet tuoda tekijänoikeuksilla suojattuja teoksia yleisön saataville, tavaramerkit, toiminimet, verkkotunnukset ja tietotaito. Lisäksi konserni harjoittaa liiketoimintaa tietyissä maissa, joissa aineettomien oikeuksien tehokas oikeudellinen suoja ja toimeenpano voivat vaihdella ja aiheuttaa siten epävarmuutta. Lisäksi tavaramerkki- ja tekijänoikeussuojasta huolimatta kolmannet osapuolet voivat kopioida, käyttää kaupallisesti rikkoa tai muuten hyödyntää konsernin aineettomia oikeuksia luvatta. Internet voi helpottaa näitä luvattomia toimia. Internetiä koskevan, tavaramerkki- ja tekijänoikeussuojaan tai oikeuksien toimeenpanoon liittyvän lainsäädännön sekä verkon aineettomien oikeuksien loukkaamiseen puuttumiseen käytettävien tehokkaiden ja konkreettisten toimien vähäisyys tuovat lisähaasteita konsernille verkkoon liittyvien liiketoimintaprosessien ja muiden digitaalisen oikeuksien suojaamisessa. Epäonnistuminen aineettomien oikeuksien suojaamisessa voi aiheuttaa näiden oikeuksien menettämisen tai niiden arvon alentumisen. Sanoma myös käyttää paljon kolmansien osapuolten aineettomia oikeuksia toiminnassaan, mikä altistaa sen mahdollisille korvausvaatimuksille kolmansilta osapuolilta. Vaatimukset voivat aiheuttaa raskaita oikeusprosesseja ja lisäkustannuksia sekä vaikuttaa haitallisesti Sanoman maineeseen, millä puolestaan voisi olla negatiivinen vaikutus Sanoman toimintaan.

Suojatakseen aineettomia oikeuksiaan konserni nojaa tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä ja muita immateriaalioikeuksia koskeviin lakeihin ja konserninlaajuiseen aineettomien oikeuksien toimintaohjeeseen ja -tapoihin. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että konsernin aineettomia oikeuksia ei haasteta, mitätöidä tai kierretä.

Konsernin liiketoiminnan keskeytymisen syynä voivat olla suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi ja/tai ulkoiset uhat, jotka voivat rajoittaa konsernin mahdollisuuksia toimittaa tuotteita ja palveluita asiakkailleen, mukaan luettuna mahdolliset häiriöt esimerkiksi internetin käytettävyydessä tai energian saatavuudessa konsernin keskeisissä toimintamaissa. Konserni on alttiina erilaisille terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyville riskeille, kuten luonnonkatastrofeille ja ilmastonmuutoksesta johtuville haitoille, joihin Sanoma ei pysty vaikuttamaan ja jotka voivat aiheuttaa keskeytyksiä liiketoimintaan ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Ulkoiset uhat, esimerkiksi pandemiat, kuten koronaviruspandemia, terrori-iskut, lakot ja sääolosuhteet, voivat vaikuttaa konsernin liiketoimintoihin ja henkilöstöön ja siten häiritä päivittäistä liiketoimintaa. Jollei korkeaa turvallisuustasoa pystytä ylläpitämään, seurauksena voi olla myös fyysisiä vammoja, sairastumisia tai pidemmän aikavälin haittoja Sanoman henkilöstölle, mikä puolestaan voi vaikuttaa kielteisesti Sanoman maineeseen tai mahdollisuuksiin houkutella ja pitää palveluksessaan ammattitaitoisia työntekijöitä.

Sanoman toimintaohjeista, tehokkaasta ja tarkasta prosessinhallinnasta ja varasuunnitelmista huolimatta ei ole varmaa, että ne riittävät estämään edellä mainittuja riskejä tai niistä toipumiseen. Hallitakseen mahdollisia fyysisiä riskejä Sanoma on laatinut konsernin kannalta kriittisille järjestelmille ja toiminnoille jatkuvuussuunnitelmat, mutta ei ole varmuutta siitä, riittävätkö ne estämään tällaisten riskien negatiiviset vaikutukset Sanomalle. Sanomalla on vakuutusohjelma, joka kattaa vakuutusehtojen mukaisesti vakuutettavissa olevat vahinkoriskit, mutta se ei välttämättä täysin kata kaikkia näiden riskien realisoitumisesta koituvia kustannuksia, jotka voivat olla merkittäviä.

Konsernin menestys on riippuvainen sen johdon ja henkilöstön osaamisesta, ammattitaidosta ja sitoutuneisuudesta sekä heidän kyvystään kehittää houkuttelevia tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeisiin muuttuvassa ympäristössä. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön rekrytointi ja pitäminen yhtiössä voi vaikeutua eri tekijöiden, kuten työmarkkinoiden osaamispulan ja kiristyneen kilpailun seurauksena. Sanoman harjoittamat yrityskaupat yleisesti altistavat sen riskille siitä, että työntekijät, mukaan luettuina ylin johto ja muut avaintyöntekijät, lähtevät yhtiön palveluksesta ennen hankkeiden toteuttamista tai hankitun liiketoiminnan  integroimista Sanoman nykyiseen liiketoimintaan. Lisäksi kulttuurierot, muutosvastarinta tai uusien (hybridi- ja etä-) työtapojen onnistuneeseen käyttöönottoon liittyvä epävarmuus voivat haitata konsernin tulosta tai muutosten läpivientiä. Jos konserni ei onnistu houkuttelemaan, kehittämään, kouluttamaan, motivoimaan ja pitämään osaavaa, sitoutunutta ja monimuotoista henkilöstöä , se voi haitata konsernin kannattavuutta ja arvonmuodostusta, kilpailukykyä ja liiketoiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä.

Pienentääkseen näitä riskejä Sanoman tavoitteena on kehittää yrityskulttuuri, joka edistää koulutusta, innovaatioita, luovuutta, monimuotoisuutta sekä eettisiä ja tehokkaita työskentelytapoja. Puitteet tähän on asetettu Sanoman eettisessä ohjeistossa ja monimuotoisuustoimintaohjeessa. Sanoma mittaa henkilöstön sitoutumista vuosittain ja tulokset on sidottu ylimmän johdon ja johdon palkitsemiseen.

Sanoman merkittävimmät ympäristövaikutukset johtuvat energian ja materiaalien kulutuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä sen koko arvoketjussa. Metsähyödykkeiden sekä energian saatavuus ja hinta aiheuttavat riskin Sanomalle, ja niiden muutoksilla voi mahdollisesti olla haitallisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Sanomaan kohdistuu myös energian hinnannousun riski hiiliverojen seurauksena sekä omassa toiminnassaan että toimitusketjussa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laaja-alaisia, ja ne voivat aiheuttaa esimerkiksi huomattavaa yhteiskunnallista epävakautta. Sanoman liiketoiminta ei ole erityksen hiili-intensiivistä, ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioidaan olevan taloudellisesti vähäisiä.

Sanoma pienentää ilmastoon liittyviä riskejä kunnianhimoisella ilmastostrategialla ja kehittämällä vastuullisuutta yhdessä sidosryhmiensä kanssa sekä tekemällä yhteistyötä toimittajiensa kanssa näiden vastuullisuuden parantamiseksi. Tunnistaakseen ja hallitakseen ympäristöön ja ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia Sanoma arvioi niitä osana vuosittaista riskienarviointiprosessia. Lisäksi Sanoma analysoi ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosure) viitekehyksellä, joka on esitetty sen vastuullisuusraportissa.

Sanoma toimii kahdessatoista Euroopan maassa ja on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa laillisella ja eettisellä tavalla liiketoimintaansa koskevien paikallisten ja kansainvälisten lakien ja määräysten sekä oman eettisen ohjeistonsa mukaisesti. On kuitenkin olemassa riski siitä, että Sanoman työntekijät tai liikekumppanit toimivat ihmisoikeuksia loukkaavalla tai korruption torjuntaa ja lahjontaa koskevien lakien vastaisella tavalla tai muuten epäeettisesti.

Learningissä Sanoman kumppanit ovat pääasiassa kuntia, muita julkishallinnon yksiköitä ja kouluja, kun taas Media Finland käyttää esimerkiksi monia ulkopuolisia sisällöntuottajia.

Näiden riskien pienentämiseksi esimerkiksi kaikkien Sanoman työntekijöiden on noudatettava Sanoman eettistä ohjeistoa, joka perustuu ihmisoikeuksia ja työoloja koskeviin kansainvälisiin ohjesääntöihin ja jossa selkeästi kielletään kaikenlainen korruptio ja lahjonta. Eettinen ohjeisto ja erillinen Eettinen ohjeisto tavarantoimittajille koskee myös Sanoman tavaran- ja palveluntoimittajia. Sanoma pyrkii varmistamaan säädösten noudattamisen muun muassa kaikille työntekijöille pakollisella eettisen ohjeiston verkkokurssilla. Ei ole kuitenkaan varmuutta, että Sanoman sisäisen valvonnan toimet
tunnistavat ja estävät yksittäisten työntekijöiden tai alihankkijoiden väärinkäytökset. Jos Sanoman työntekijät tai liikekumppanit rikkovat voimassa olevia lakeja tai määräyksiä tai yhtiön käytäntöjä, seurauksena voi olla oikeudenkäyntejä, rangaistuksia tai sakkoja sekä Sanoman toimintaan vaikuttavia mainehaittoja, mistä voi olla huomattavaa haittaa Sanoman liiketoiminnalle, taloudelliselle asemalle tai liiketoiminnan tulokselle.