Riskit ja epävarmuustekijät

Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta ensisijaisesti Learningissä, jossa Sanoma etsii kasvumahdollisuuksia perus- ja toisen asteen oppimisliiketoiminnasta. Media Finlandissa Sanoma on kiinnostunut synergiaa tuovista yritysostoista valituilla strategisilla fokusalueillaan, joita ovat journalismi, viihde ja B2B-markkinointiratkaisut. Sanoma ei kuitenkaan välttämättä kykene tunnistamaan sopivia yrityskauppamahdollisuuksia, tai sopivia kohteita ei ole saatavissa oikeaan hintaan. Vaikka sopivia yrityskauppamahdollisuuksia tunnistettaisiin ja ne olisivat toteutettavissa, yrityskauppoihin liittyy useita riskejä. Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat liittyä kohdeyhtiöiden tunnistamattomiin vastuisiin tai omaisuuteen, markkinoiden muutoksiin, oikean arvostuksen varmistamiseen ja ostokohteen tehokkaaseen integraatioon tai siihen, että oletetut taloudelliset suunnitelmat tai synergiat eivät toteudu. Tulevia yrityskauppoja saatetaan rahoittaa myös vieraalla pääomalla, mikä lisäisi Sanoman velkaantuneisuutta. Tämä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti tulevan rahoituksen saatavuuteen, kustannuksiin tai muihin ehtoihin. Myös esimerkiksi yrityskauppojen sääntely kilpailuviranomaisten taholta voi rajoittaa tai viivästyttää konsernin kykyä tehdä yrityskauppoja.

Keskittääkseen liiketoimintansa alueille, joilla sillä on selkeitä kilpailuetuja ja johtava markkina-asema, konserni myi vuonna 2024 osan ydinliiketoimintaan kuulumattomista liiketoiminnoistaan, kuten Saksassa kokeisiin valmistavia materiaaleja tarjoavan Starkin ja 55,8 % omistusosuuden Netwheelsistä Suomessa. Tietoa vuonna 2024 ja sitä aikaisemmista yritysostoista ja  -myynneistä on saatavilla Sanoman verkkosivuilla. Viimeaikaisten yrityskauppojen onnistuminen riippuu pitkälti liiketoiminnan, prosessien ja toimintatapojen nopeasta ja tehokkaasta integroinnista. Hankittujen liiketoimintojen integrointiin Sanoman nykyisiin liiketoimintoihin liittyy epävarmuuksia, eikä ole varmuutta, että Sanoma pystyy integroimaan liiketoiminnan odotetulla tavalla tai ennakoidussa aikataulussa ja näin saavuttamaan yrityskauppojen ennakoituja hyötyjä.

Sanoma lieventää näitä riskejä verkostoitumalla aktiivisesti omalla toimialallaan, etsimällä ennakoivasti potentiaalisia yritysostokohteita ja työskentelemällä yrityskauppaprosesseissa tunnettujen kumppaneiden kanssa. Lisäksi yritysostoja koskevien sisäisten toimintaohjeiden ja menettelytapojen noudattaminen päätöksenteon, organisoitumisen ja seurannan osalta on ensiarvoisen tärkeää. Tästä huolimatta ei ole varmaa, että yrityskaupat onnistuvat ja että Sanoma saavuttaa strategisen tavoitteensa liittyen yrityskauppoihin perustuvaan kasvuun.

Oppimisliiketoiminnassa digitaaliset sekä painettua ja digitaalista yhdistävät oppimateriaalit, menetelmät ja alustat ovat vähitellen yleistymässä. Painettua ja digitaalista yhdistävien materiaalien nähdään tukevan optimaalisesti oppimistuloksia, ja digitaalisten oppimistyökalujen käyttö on jatkanut kasvuaan valtaosalla markkinoista. Samanaikaisesti oppimateriaalien jakelupalveluissa tapahtuu siirtymää kirjojen vuokrauksesta ja myynnistä tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin, erityisesti Hollannissa. Kumpikin kehitys ja/tai niiden kiihtyminen tai hidastuminen voi vaikuttaa Learningin operatiiviseen tai taloudelliseen tulokseen ja/tai taloudelliseen asemaan. Lisäksi Learning on luonteeltaan altis kausiluonteiselle vaihtelulle, sillä suurin osa myynnistä ja tuloksesta syntyy toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana uuden kouluvuoden alkaessa, mikä lisää entisestään painetta pystyä vastaamaan muutoksiin nopeasti.

Viime vuosien keskeisten trendien ja markkinoiden vaihtelun lisäksi markkinoille on tullut generatiivinen tekoäly, joka voi tarkoittaa Learningille sekä mahdollisuuksia että epävarmuuksia. Generatiivisen tekoälyn sovellukset voivat lisätä tehokkuutta esimerkiksi menetelmien luomiseen ja ohjelmistokehitykseen liittyvissä ydinprosesseissa. Oppimateriaaleissa generatiivinen tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia personointiin, mikä tukee Sanoman julkaiseman sekä omistaman kuratoidun ja laadukkaan sisällön arvoa, vaikkakin lisää kilpailupainetta. Koska uusien teknologioiden kehittymisen ja markkinoille pääsyn nopeus on epävarma, ei voi olla varmuutta siitä, että Learningin kehitystyö pysyisi markkinoiden kehityksen kärjessä tai tahdissa.

Uusien, erityisesti digitaalisten mediakanavien jatkuvasti kehittyessä konsernin medialiiketoiminnan ja sen mediabrändien vahvuus riippuu liiketoiminnan jatkuvasta kyvystä tunnistaa ja vastata kuluttajien alinomaa muuttuviin mieltymyksiin ja toimialan trendeihin sekä sen kyvystä kehittää uusia ja houkuttelevia tuotteita ja palveluita oikeaan aikaan. Käynnissä oleva digitalisaatio edistää monia näistä muutoksista, ja uusien teknologioiden käyttöönotto muuttaa kuluttajien mediankäyttötottumuksia. Painetun median kulutus on siirtymässä digitaalisiin kanaviin ja maksuttomien televisiokanavien katseluun käytetty aika on vähenemässä ja suoratoistopalveluiden katselu verkossa kasvamassa. Myös painetun median mainonnan kysyntä on ollut laskusuunnassa viime vuosina mainostajien siirtyessä digitaalisiin kanaviin, ja tämän kehityssuunnan odotetaan jatkuvan. Myös digitaalisen mainonnan ekosysteemi on muuttumassa. Esimerkiksi mainostajien tulosperusteisen mainonnan suosiminen tai kolmannen osapuolen evästeiden poistuminen käytöstä voi muuttaa digitaalisen mainonnan myynnissä käytettäviä liiketoimintamalleja.

Myös Media Finlandissa generatiivinen tekoäly voi nopeuttaa teknologian kehitystä, tarjota merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja tukea journalismia uuden sisällön ja formaattien tuotannossa uusien yleisöjen tavoittamiseksi sekä asiakasviestinnän ja palveluiden parantamiseksi. Generatiivisen tekoälyn riskeihin kuuluu konsernin datan ja sisällön väärinkäyttö. Tekoälyn edistyminen voi myös vaarantaa mediabrändin luottamusta luomalla uskottavalta vaikuttavaa sisältöä tai lisäämällä tekoälyn tuottaman sisällön määrää, joka alkaa kilpailla uskottavien uutislähteiden luoman kuratoidun sisällön kanssa.

Näiden riskien vähentämiseksi Sanoma kehittää jatkuvasti puhtaasti digitaalisia tuotteita sekä digi- ja painotuotteiden yhdistelmiä ja palveluita niin oppimiseen kuin mediankäyttöönkin. Sanoma pitää yllä tiiviitä ja pitkäaikaisia suhteita kouluihin, opettajiin ja päätöksentekijöihin, ja digitaalisia ratkaisuja myydään usein yhdessä painettujen oppimateriaalien kanssa. Sanoman laaja monikanavainen mediatarjonta on hyvä lähtökohta mainostajille tarjottavan tuotevalikoiman kehittämiseen. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että Sanoma pystyy sopeutumaan ja vastaamaan kuluttajien mieltymysten muutoksiin, toimialan trendeihin ja teknologian kehitykseen tulevaisuudessa. Jos markkinoiden muutoksiin ei onnistuta vastaamaan kehittämällä ja/tai ottamalla käyttöön uusia tuotteita ja palveluja sekä olemassa olevien että uusien alustojen kautta kilpailukykyisesti ja kannattavasti, konserni saattaa menettää vakiintuneissa liiketoiminnoissaan markkinaosuutta kilpailijoilleen. Generatiivisen tekoälyn mahdollisten etujen hyödyntämiseksi ja potentiaalisten riskien vähentämiseksi Sanoma keskittyy ajan tasalla oleviin tekoälyperiaatteisiin, työntekijöiden ohjeisiin ja oikeaan teknologiaan sekä markkinoiden kehityksen tarkkaan seuraamiseen.

Oppimisliiketoiminnan ja median markkinat, joilla konserni toimii, ovat hyvin kilpaillut, ja niillä toimii monia alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Medialiiketoiminnassa kilpailuun vaikuttavat markkinoiden konsolidoituminen sekä vaihtoehtoisten jakelukanavien kehittyminen erityisesti konsernin tarjoamille digitaalisille tuotteille ja palveluille. Kilpailua voivat lisätä myös suuret kansainväliset mediayhtiöt, jotka pyrkivät laajentumaan uusille maantieteellisille alueille tai laajentamaan tuotteidensa ja palveluidensa jakelua uusiin jakelukanaviin. Riskejä voi ilmetä, jos kilpailijat ovat konsernia nopeampia ottamaan käyttöön uusia teknologioita, kuten generatiivinen tekoäly tai vaihtoehtoiset mediamuodot ja digialustat, jotka vastaavat sekä kuluttajien että mainostajien tarpeita. Lisäksi merkityksellisten markkinoiden konsolidoituminen voi lisätä olemassa olevaa kilpailua tai mahdollistaa uusien tulokkaiden pääsyn markkinoille. Learningissä vastaavan riskin aiheuttavat suuret kansainväliset media-alan yhtiöt, uudet digitaaliset toimijat, opetusteknologiayritykset, avoimet koulutusresurssit ja käyttäjien luomat opetussisällöt tai digitaaliset työkalut. Learningiin kohdistuu kilpailua myös eri maiden perinteisten kustantajien taholta.

Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin kyky kilpailla tehokkaasti edellyttää jatkuvia panostuksia muun muassa myyntiin ja markkinointiin, kustannusinnovaatioita sekä investointeja teknologiaan markkinoiden muutoksiin vastaamiseksi. Vaikka konsernilla on tällä hetkellä hyvä asema keskeisillä markkinoillaan, ei ole varmuutta siitä, että se pystyy säilyttämään asemansa tai että nämä asemat mahdollistavat konsernin kilpailukyvyn tulevaisuudessa.

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat sen toimintamaissa monet lait ja määräykset, jotka liittyvät muun muassa immateriaalioikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen, kuluttajansuojaan ja markkinointiin, ympäristöön ja ilmastoon, vastuullisuuteen, työllisyyteen, kilpailuun, arvopaperimarkkinoihin ja yhtiöoikeuteen, vaatimustenmukaisuuteen, tietosuojaan, kansainväliseen kauppaan ja verotukseen. Niiden muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Sanoman mahdollisuuksiin toteuttaa liiketoimintaansa tehokkaasti. Esimerkiksi muutokset koulutukseen tai digitaalisiin alustoihin liittyvissä säädöksissä saattavat vaikuttaa merkittävästi Sanoman liiketoimintaedellytyksiin, teknologia- tai sisältöinvestointien tarpeeseen tai taloudelliseen tulokseen. Koulutukseen liittyvä lainsäädäntö on tyypillisesti maakohtaista, mikä rajoittaa riskin vaikutusten laajuutta konsernitasolla. Sanomalla on silti suurentunut lainsäädäntöön liittyvä riski Puolassa ja Espanjassa, jotka kummatkin ovat suuria markkinoita, ja äkillisillä ja laaja-alaisilla koulutuslainsäädännön muutoksilla näissä maissa voi olla merkittäviä vaikutuksia Learningiin. Koulutuslainsäädännön muutoksilla tai niiden viivästymisellä, nopeudella, laajuudella tai ajoituksella Sanoman markkinoilla – erityisesti Puolassa tai Espanjassa, mutta mahdollisesti myös muilla markkinoilla – voi olla vaikutusta koko Learningin tulokseen. Medialiiketoiminnassa lehdistönvapauteen tai lähdesuojaan liittyvät mahdolliset haitalliset kehityskulut voivat vaikuttaa haitallisesti Media Finlandin tulokseen.

Verokantojen tai verolainsäädännön tulkinnan ja käytäntöjen muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin toimintaan tai taloudelliseen tulokseen (esim. Sanoman painettuja, digitaalisia tai näitä yhdistäviä tuotteita koskeva arvonlisävero).

Kuluttajansuojaan liittyvien lakien kiristyminen voi edellyttää joidenkin kuluttajamediamyynnin liiketoimintamallien muuttamista, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia Sanomalle ja vaikuttaa haitallisesti sen kannattavuuteen. Myös kustantajien ja televisioyhtiöiden tekijänoikeussuojan heikentäminen tai tekijänoikeuksin suojatun materiaalin alkuperäisille tekijöille suoritettavien lakisääteisten velvoitteiden (kuten ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden) lisääminen heikentää konsernin mahdollisuuksia tarjota asiakkailleen uusia tuotteita ja palveluita ja voi kasvattaa kustannuksia tai vaikuttaa tekijänoikeuksien hankkimiseen ja hallinnoimiseen liittyvien tase-erien arvostukseen.

Data on yhä olennaisempi osa Sanoman liiketoimintaa, mikä nostaa tietosuojan ja kuluttajien luottamuksen konsernin päivittäisten toimintojen ytimeen. Kuluttajien tietojen tai evästetietojen käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin koskevien säännösten muutoksilla ja uusilla viranomaisohjeilla tai toimenpiteillä voisi siten olla haitallinen vaikutus Sanoman kykyyn hyödyntää dataa liiketoiminnassaan.

Myös ylisääntely eurooppalaisella tai kansallisella tasolla tai erilaiset, mahdollisesti tiukemmat kansalliset Euroopan Unionin (EU) sääntelyn tulkinnat konsernin toimintamaissa voivat aiheuttaa konsernille riskin. Tämän riskin katsotaan liittyvän erityisesti vastuullisuuteen, vaatimustenmukaisuuteen, immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan, digitalisaatioon, kuluttajansuojaan, tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuteen sekä tekoälyyn. EU:n tekoälysäädös tuli voimaan kaikissa sen 27 jäsenmaassa 1.8.2024. Useimpien sen säännösten täytäntöönpano alkaa 2.8.2026, ja sillä voi mahdollisesti olla vaikutuksia tiettyihin Learningin tuotteisiin.

Hallitakseen näitä riskejä Sanoma pyrkii varautumaan mahdollisiin muutoksiin seuraamalla tarkasti lainsäädännön kehittymistä ja mukauttamalla liiketoimintamallejaan vastaavasti. Liiketoimintamallien muutosten toteuttaminen uusiin määräyksiin sopeutumiseksi aiheuttaa kuitenkin todennäköisesti lisäkustannuksia ja voi viedä aikaa. Myös sovellettavien lakien tai määräysten rikkominen voi aiheuttaa rangaistuksia tai sakkoja.

Yleinen taloudellinen ja poliittinen tilanne Sanoman toimintamaissa ja toimialan suhdanteet voivat vaikuttaa Sanoman liiketoimintaan ja operatiiviseen tulokseen. Kasvaneiden maailmanlaajuisten riskien, kuten geopoliittisen levottomuuden, energian kaltaisten globaalien hyödykkeiden vaihtelevien kustannusten ja saatavuuden sekä yleisen inflaation lisäksi yleiseen taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa monenlaiset tapahtumat, joihin Sanoma ei pysty vaikuttamaan, kuten luonnonkatastrofit tai pandemiat. Vaikka Sanoman monipuolinen ja tasapainoinen liiketoimintaportfolio on lieventänyt tällaisia riskejä jonkin verran, ne voivat aiheuttaa haittaa Sanomalle, sen työntekijöille, markkinoille, alihankkijoille ja asiakkaille, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, toimintamalliin, taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen.

Yleisesti ottaen Learningin toimintaan liittyvä pitkän ja keskipitkän aikavälin syklisyys, joka liittyy julkisten ja yksityisten koulutusmenojen kehitykseen erityisesti opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä, voi vaikuttaa Learningin oppimateriaalien kysyntään vuosien välillä. Lisäksi yleisen taloudellisen toimintaympäristön muutokset voivat vaikuttaa Learningin kustannuksiin, erityisesti paperin ja painatuksen kustannuksiin ja saatavuuteen sekä henkilöstökustannuksiin. Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa myös kysyntään niiden oppimateriaalien osalta, jotka vanhemmat tai opiskelijat maksavat itse (julkishallinnon tai koulujen sijaan), esimerkiksi kasvattamalla käytettyjen kirjojen kysyntää; tällaiset liiketoiminta-alueet muodostavat pienen osan Learning-liiketoiminnasta.

Media Finlandissa liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen vaikuttavat riskit liittyvät tyypillisesti mediamainonnan kysyntään (B2B) ja kulutuskysyntään (B2C). Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta tulee mainonnasta digitaalisessa mediassa, painetuissa aikakauslehdissä ja sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa sekä kuluttajille myydyistä tilauksista ja irtonumeroista. Nämä tulonlähteet ovat herkkiä yleisen taloustilanteen ja kuluttajaluottamuksen muutoksille, ja mainosmyynti on historiallisesti ollut jonkin verran kuluttajamyyntiä ja erityisesti tilausmyyntiä herkempi laskusuhdanteille. Lisäksi yleisen taloustilanteen muutokset voivat vaikuttaa Media Finlandin kustannuksiin, erityisesti paperin ja painamisen kustannuksiin ja saatavuuteen sekä henkilöstö- ja jakelukustannuksiin. Media Finlandin liiketoiminnan suorien kulujen lisäksi kustannusinflaation nousulla voi olla haitallinen välillinen vaikutus sen tuotteiden ja palvelujen kysyntään.

Erityisesti Suomen geopoliittisen tilanteen muutoksilla voi olla välillinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen Suomessa.

Sanoman monipuolinen liiketoimintaportfolio sekä toimenpiteet nykyisiin ja odotettavissa oleviin taloudellisiin tilanteisiin liittyvien riskien ja kustannusten hallitsemiseksi auttavat osittain pienentämään näitä riskejä. Vuonna 2024 n. 57 % (2023: 57 %) Sanoman liikevaihdosta tuli oppimisliiketoiminnasta, n. 22 % (2023: 20 %) irtonumero- ja tilausmyynnistä, n. 3 % (2023: 3 %) painetusta mainonnasta, n. 13 % (2023: 12 %) muusta kuin painetusta mainonnasta ja n. 6 % (2023: 7 %) muusta myynnistä.

Yleisen taloudellisen tilanteen muutokset voivat heijastua Sanoman toimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Kustannusinflaatiolla saattaa edelleen olla jonkin verran vaikutusta Sanoman operatiivisiin kustannuksiin. Sanoman eniten käyttämän paperilaadun, sanomalehtipaperin, saatavuus on viime aikoina pysynyt hyvällä tasolla, mutta ei ole takeita siitä, että tilanne jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa. Suomen heikentynyt kuluttajaluottamus, johon Ukrainan sodan alkamisen jälkeinen inflaatio ja korkeat korot ovat vaikuttaneet, voi vaikuttaa haitallisesti Media Finlandin tuotteiden ja palvelujen kysyntään. Lisäksi euron heikkeneminen suhteessa keskeisiin valuuttoihin, mukaan luettuna Yhdysvaltain dollari, voi lisätä Sanoman muissa valuutoissa kuin euroissa ostamien tuotteiden ja palvelujen kustannuksia (esim. verkkopalvelujen ylläpito, ns. hosting, ja TV-sisällöt) ja aiheuttaa riskin Sanoman taloudelliselle tulokselle, vaikka osa valuuttatransaktioriskistä on suojattu termiinisopimuksilla. Sanoma voi osittain vähentää mainittuja vaikutuksia taloudelliseen tulokseensa esimerkiksi aktiivisilla kustannustenhallintatoimilla, kuten Learningissä lokakuussa 2023 käynnistetyllä prosessien kehittämis- ja tehostamisohjelma Solarilla. Solar-ohjelmaan liittyvien tai muiden kustannustenhallintatoimien toteuttamatta jättäminen voi vaikuttaa Sanoman taloudelliseen tulokseen tulevina vuosina. Vuoden 2024 lopussa Solarin käyttöönotto oli saatu pääosin päätökseen, kun 80 % aloitteista oli toteutettu.

Tiedonkeruu ja käsittely ovat entistä kiinteämpi osa Sanoman tuotteita ja palveluita niin Learningissä kuin Media Finlandissa. Konsernilla on suuria määriä muun muassa työntekijöidensä ja asiakkaidensa sekä digitaalisen oppimisen liiketoiminnassaan oppilaiden ja opettajien henkilötietoja. Sanomaa koskee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679, ”GDPR”), joka asettaa tarkat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle, ja yrityksillä on velvollisuus osoittaa noudattavansa vaatimuksia. Yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättäminen Sanoman liiketoiminnassa ja toiminnoissa tai tietosuojaprosessien ja käytäntöjen mahdollinen riittämättömyys voi aiheuttaa Sanomalle ongelmia, hankaluuksia tai lisäkustannuksia. Yleisen tietosuoja-asetuksen rikkominen voi vaikuttaa vahingollisesti Sanoman maineeseen. Lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan kansallisella tietosuojaviranomaisella on valta määrätä korjaustoimia, kuten tilapäinen tai määräaikainen käsittelykielto, ja määrätä yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta hallinnollinen sakko, joka on jopa 20 milj. euroa tai 4 % yhtiön vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Myös sähköisen viestinnän tietosuojaa koskeva direktiivi 2002/58/EC asettaa vaatimuksia verkossa tapahtuvalle tietojen keräämiselle ja niiden käytölle. EU:n alueella on toteutettu vuodesta 2021 useita viranomaisten täytäntöönpanotoimia, jotka ovat koskeneet suostumusta evästeiden ja vastaavien tunnisteiden käyttöön. Vaikka ne hyödyttävätkin mediaa ja mainosalaa pitkällä aikavälillä luomalla tasa-arvoisen pelikentän pienille mediatoimijoille, ne voivat myös lyhyellä aikavälillä vaikuttaa mediaan haitallisesti lisäkustannusten kautta. Vaikka Sanomalla on tietosuojaohjelma, joka seuraa tietosuojamääräysten kehitystä ja toimeenpanoa, ei ole varmuutta siitä, että nämä toimet onnistuvat varmistamaan tietosuojalakien noudattamisen, mistä voi seurata rangaistuksia, merkittäviä korjauskustannuksia ja mainehaittaa Sanomalle.

Lisäksi Sanoma altistuu mahdollisille tietosuojarikkomuksille, jotka johtuvat luvattomasta tai tahattomasta Sanoman tai sen lukuun toimivan kolmannen osapuolen hallussa olevien henkilötietojen hukkaamisesta tai jakamisesta. Esimerkiksi Sanoman tai sen ulkopuolisen toimittajan järjestelmät voivat olla haavoittuvaisia luvattomalle käytölle, väärinkäytölle, työntekijän virheestä tai väärinkäytöksestä johtuville rikkomuksille, tietokoneviruksille, hakkerien hyökkäyksille tai vastaaville uhille. Data on keskeisessä asemassa Sanoman tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, sillä se mahdollistaa sisältö- ja oppimispalvelujen paremman räätälöinnin asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla esimerkiksi yksilöllisiä oppimispolkuja tai houkuttelevampaa mediasisältöä. Datan käytön jatkaminen tulevaisuudessa riippuu asiakkaiden luottamuksen säilyttämisestä, ja mahdolliset tietosuojarikkomukset voivat vahingoittaa tätä luottamusta merkittävästi.

Näiden riskien pienentämiseksi Sanoman keskeiset yksityisyydensuojan varmistavat prosessit käsittävät tietosuojaa koskevat vaikutustenarvioinnit, datan elinkaaren hallinnan, kolmansien osapuolten kanssa tehtävät tietojenkäsittelysopimukset, tietoturvatoimien toteutuksen, tietoturvaloukkausten hallintamenettelyt ja kuluttajien oikeuksien toteuttamisen. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, ettei tietosuojarikkomuksia tapahdu huolimatta toimista rikkomusten estämiseksi tai että rikkomuksen sattuessa Sanoma pystyy lieventämään rikkomuksen vaikutuksia. Tämä voi johtaa mainehaittaan, joka voi lopulta estää Sanoman tehokkaan kilpailun tulevasta liiketoiminnasta ja aiheuttaa olemassa olevien sopimusten peruutuksia.

Toimivat ja luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat keskeisiä konsernin liiketoiminnoille ja toiminnalle. Niihin kuuluvat verkkopalvelut, digitaaliset oppimisalustat, suoratoistoalustat, lehtien tilaus-, mainos- ja toimitusjärjestelmät sekä erilaiset sisäiset tuotannonohjaus-, asiakkuudenhallinta- ja tukijärjestelmät. Tieto- ja viestintäjärjestelmien turvallisuuteen liittyvät riskit voivat kohdistua tietojen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja/tai saatavuuteen sekä tiedonkäsittelyn luotettavuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. Ne voidaan jakaa fyysisiin riskeihin (esimerkiksi tulipalo, sabotaasi ja laiterikot) ja loogisiin riskeihin (esimerkiksi tietoturvariskit, kuten haittaohjelma- ja kyberhyökkäysten kasvanut uhka, henkilötietojen tai muiden arkaluonteisten tietojen hakkerointi, työntekijöiden virheet ja ohjelmistoviat). Lisäksi dataympäristön sirpaloituminen ja vanhat järjestelmät tai epäonnistuminen asiakkaiden tarpeisiin tai paikallisiin vaatimuksiin vastaamisessa digitaalista tarjontaa kehitettäessä tai yhdenmukaistettaessa voivat hidastaa tai estää konsernin digitalisaatiota.

Hallitakseen näitä riskejä Sanoma on laatinut konsernin kannalta kriittisille järjestelmille jatkuvuussuunnitelmat, ja tieto- ja viestintäteknologian turvaa koskevat vastuualueet on jaettu selkeästi. Tietoturvan seuranta kattaa uhkien älykkääseen tunnistamiseen ja kyberturvauhkien kartoitukseen liittyvän osaamisen sekä käyttöoikeuksien hallintaratkaisut, lokien seurannan ja ulkoiset tietoturvatarkastukset. Sanoman vakuutukset suojaavat osittain vakuutettavissa olevia tietoturvariskejä. Vaikka Sanomalla on useita tietoturvan hallintatoimia, ei ole varmuutta, että nämä toimet riittävät estämään konsernin olennaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien vikoja, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä liiketoiminnalle ja mainehaittoja mahdollisten tietosuojarikkomusten seurauksena.

Laajalla joukolla kolmansia osapuolia useissa eri maissa on olennainen rooli Sanoman päivittäisessä liiketoiminnassa. Sanoman alihankkijoita arvoketjun eri osissa ovat muun muassa teknologiaratkaisujen ja palveluiden tarjoajat, paperi-, paino- ja logistiikkatoimittajat sekä sisällöntuottajat sekä Learningissä että Media Finlandissa. Tämän vuoksi alihankkijoiden saatavuuteen, hintaan, laatuun, tietoturvaan ja toimitusaikatauluihin liittyvät riskit ovat olennaisia Sanoman toiminnalle. Näihin sisältyy viime vuosien aikana lisääntynyt ulkoisten pilvipohjaisten palvelujen käyttö. Niiden toiminta on vahvasti riippuvaista maailmanlaajuisten internetyhteyksien käytettävyydestä ja saatavuudesta.

Laajenevan maailmanlaajuisen toimitusketjun riskit, jotka ovat yhdistelmä esimerkiksi geopolitiikkaa, pandemian jälkeistä tilannetta, yleistä taloustilannetta, korkeaa inflaatiota, lisääntyviä vastuullisuusvaatimuksia ja tuotantotekijöitä, voivat selvästi tiukentaa tarjontaa markkinoilla ja aiheuttaa saatavuusongelmia. Nykyinen globaali geopoliittinen ja taloudellinen tilanne voi myös aiheuttaa toimitusviiveitä ja kustannusten ylityksiä. Toimitusketjuun sisältyvien riskien pienentämiseksi Sanoma on monipuolistanut alihankkijoiden verkostoaan valikoidusti alueellisilla ja paikallisilla tavarantoimittajilla ja kehittänyt toimintastrategioita häiriötilanteiden varalta. Tiivis yhteistyö toimittajien kanssa auttaa Sanomaa arvioimaan ja ymmärtämään, mihin tavarantoimittajiin kohdistuu suurin riski eri olosuhteissa.

Sanoma hyödyntää freelancereita tukemaan sen omia toimituksia sisällöntuotannossa. Freelancereiden asema ja freelancereihin liittyvän tekijänoikeuslainsäädännön kehitys voivat vaihdella viranomaisen tulkinnan tai toimintamaan mukaan, mutta yhdenkään yksittäistapauksen ei arvioida muodostuvan olennaista riskiä, ellei riski laajene koskemaan suurempaa Sanomalle työskentelevää freelancereiden joukkoa. Freelancereiden aseman ja freelancereihin liittyvän sääntelyn kehitys voi kuitenkin myös lisätä heihin liittyviä kustannuksia.

Lisäksi tietyt mainonta- ja markkinointipalvelut toteutetaan alihankkijoiden avulla. Mainontateknologian ekosysteemissä on toimijoita, kuten Google ja Facebook, joilla on markkinoilla määräävä asema, mikä voi aiheuttaa epätasapainoa niiden ja Sanoman välisissä sopimuksissa. Sanoma osallistuu eurooppalaisten kustantajien yhteiseen vahingonkorvauskanteeseen Googlea vastaan koskien Googlen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä mainontateknologian ekosysteemissä.

Vaikka Sanoma ei ole riippuvainen mistään yksittäisistä alihankkijoista, Sanoman päivittäinen liiketoiminta on riippuvainen konsernin kyvystä löytää sen laatuvaatimukset sekä muut tunnistetut liiketoimintaan, teknologiaan ja vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset täyttäviä alihankkijoita. Pienentääkseen alihankkijoihin liittyvää riskiä Sanoma noudattaa alihankkijoihin liittyvien riskien hallintaa ohjaavia periaatteita, jotka koostuvat konsernin hankintaohjeista, alihankkijoiden eettisestä ohjeistosta (Supplier Code of Conduct) ja lainsäädännön noudattamisesta. Tärkeimmät alihankkijat valitaan tarjouskilpailujen ja valintamenettelyjen kautta. Alihankkijoihin ja muihin kolmansiin osapuoliin sovelletaan mahdolliset lahjontaan ja pakotteisiin liittyvät riskit ja muut ongelmat tunnistavaa Tunne vastapuolesi (Know Your Counterparty, KYC) -prosessia.

Sanoman liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta olennaisimpien alihankkijoiden osalta Sanoma on määritellyt ohjauskäytäntöjä ja sitouttanut toimittajia tekemään yhteistyötä tunnistettujen riskien pienentämiseksi esimerkiksi kasvattamalla paperivarastoaan ja sopimalla toimista sanomalehtien jakeluongelmien välttämiseksi. Jos jokin keskeisistä alihankkijoista pitäisi vaihtaa äkillisesti, se voisi aiheuttaa tilapäisiä keskeytyksiä liiketoimintaan ja/tai lisätä kustannuksia.

Sanoman prosesseista ja riskien pienentämiseksi tehdyistä toimista huolimatta Sanoma ei välttämättä pysty varmistamaan, että sen alihankkijat noudattavat kaikkia asianmukaisia määräyksiä ja sisäisiä käytäntöjään ja normejaan, mikä voi johtaa esimerkiksi oikeudenkäynteihin ja/tai mainehaittaan. Yhteistyö alihankkijoiden kanssa voi altistaa Sanoman myös tietyille tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyville riskeille. 

Konsernin tuotteet ja palvelut koostuvat pääasiassa eri medioiden ja oppimateriaalien sisällöistä, jotka ovat aineetonta omaisuutta. Sanoman tuotteiden ja palvelujen kannalta keskeisiä aineettomia oikeuksia ovat konsernin omistamat ja lisensoimat tekijänoikeudet, mukaan luettuina oikeudet tuoda tekijänoikeuksilla suojattuja teoksia yleisön saataville, tavaramerkit, toiminimet, verkkotunnukset ja tietotaito. Lisäksi konserni harjoittaa liiketoimintaa tietyissä maissa, joissa aineettomien oikeuksien tehokas oikeudellinen suoja ja toimeenpano voivat vaihdella ja aiheuttaa siten epävarmuutta. Lisäksi tavaramerkki- ja tekijänoikeussuojasta huolimatta kolmannet osapuolet voivat kopioida, käyttää kaupallisesti, rikkoa tai muuten hyödyntää konsernin aineettomia oikeuksia luvatta. Internet ja generatiivinen tekoäly voivat helpottaa näitä luvattomia toimia. Internetiä ja generatiivista tekoälyä koskevan, tavaramerkki- ja tekijänoikeussuojaan tai oikeuksien toimeenpanoon liittyvän lainsäädännön sekä verkon aineettomien oikeuksien loukkaamiseen puuttumiseen käytettävien tehokkaiden ja konkreettisten toimien vähäisyys tuovat lisähaasteita konsernille verkkoon liittyvien liiketoimintaprosessien ja muiden digitaalisen oikeuksien suojaamisessa. Epäonnistuminen aineettomien oikeuksien suojaamisessa voi aiheuttaa näiden oikeuksien menettämisen tai niiden arvon alentumisen. Sanoma myös käyttää paljon kolmansien osapuolten aineettomia oikeuksia toiminnassaan, mikä altistaa sen mahdollisille korvausvaatimuksille kolmansilta osapuolilta. Vaatimukset voivat aiheuttaa raskaita oikeusprosesseja ja lisäkustannuksia sekä vaikuttaa haitallisesti Sanoman maineeseen, millä puolestaan voisi olla negatiivinen vaikutus Sanoman toimintaan.

Suojatakseen aineettomia oikeuksiaan konserni nojaa tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä ja muita immateriaalioikeuksia koskeviin lakeihin ja konserninlaajuiseen aineettomien oikeuksien toimintaohjeeseen ja -tapoihin. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että konsernin aineettomia oikeuksia ei haasteta, mitätöidä tai kierretä.

Konsernin liiketoiminnan keskeytymisen syynä voivat olla suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi ja/tai ulkoiset uhat, jotka voivat rajoittaa konsernin mahdollisuuksia toimittaa tuotteita ja palveluita asiakkailleen, mukaan luettuna mahdolliset häiriöt esimerkiksi internetin tai energian saatavuudessa konsernin keskeisissä toimintamaissa. Konserni on alttiina erilaisille terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyville riskeille, kuten luonnonkatastrofeille ja ilmastonmuutoksesta johtuville fyysisille haitoille, joihin Sanoma ei pysty vaikuttamaan ja jotka voivat aiheuttaa keskeytyksiä liiketoimintaan ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Ulkoiset uhat, esimerkiksi pandemiat, terrori-iskut, lakot ja sääolosuhteet, voivat vaikuttaa konsernin liiketoimintoihin ja henkilöstöön ja siten häiritä päivittäistä liiketoimintaa. Jollei korkeaa turvallisuustasoa pystytä ylläpitämään, seurauksena voi olla myös fyysisiä vammoja, sairastumisia tai pidemmän aikavälin haittoja Sanoman henkilöstölle, mikä puolestaan voi vaikuttaa kielteisesti Sanoman maineeseen tai mahdollisuuksiin houkutella ja pitää palveluksessaan ammattitaitoisia työntekijöitä.

Sanoman toimintaohjeista, tehokkaasta ja tarkasta prosessinhallinnasta ja varasuunnitelmista huolimatta ei ole varmaa, että ne riittävät estämään edellä mainittuja riskejä tai toipumaan niistä. Hallitakseen riskejä Sanoma on laatinut konsernin kannalta kriittisille järjestelmille ja toiminnoille jatkuvuussuunnitelmat, mutta ei ole varmuutta siitä, riittävätkö ne estämään tällaisten riskien negatiiviset vaikutukset Sanomalle.

Sanomalla on vakuutusohjelma, joka kattaa vakuutusehtojen mukaisesti vakuutettavissa olevat vahinkoriskit, mutta se ei välttämättä täysin kata kaikkia näiden riskien realisoitumisesta koituvia kustannuksia, jotka voivat olla merkittäviä.

Konsernin menestys on riippuvainen sen johdon ja henkilöstön osaamisesta, ammattitaidosta ja sitoutuneisuudesta sekä heidän kyvystään kehittää houkuttelevia tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeisiin muuttuvassa ympäristössä. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön rekrytointi ja pitäminen yhtiössä voi vaikeutua eri tekijöiden, kuten työmarkkinoiden osaamispulan ja kiristyneen kilpailun seurauksena. Sanoman harjoittamat yrityskaupat yleisesti altistavat sen riskille siitä, että työntekijät, mukaan luettuina ylin johto ja muut avaintyöntekijät, lähtevät yhtiön palveluksesta ennen hankkeiden toteuttamista tai hankitun liiketoiminnan integroimista Sanoman nykyiseen liiketoimintaan. Lisäksi kulttuurierot ja muutosvastarinta voivat haitata konsernin tuloksentekokykyä tai muutosten läpivientiä. Jos konserni ei onnistu houkuttelemaan, kehittämään, kouluttamaan, motivoimaan ja pitämään osaavaa, sitoutunutta ja monimuotoista henkilöstöä, se voi haitata konsernin kannattavuutta ja arvonmuodostusta, kilpailukykyä ja liiketoiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä.

Pienentääkseen näitä riskejä Sanoman tavoitteena on kehittää yrityskulttuuri, joka edistää oppimista, innovaatioita, luovuutta, monimuotoisuutta, jatkuvan muutoksen hallintaa sekä eettisiä ja tehokkaita työskentelytapoja. Puitteet tähän on asetettu Sanoman eettisessä ohjeistossa ja henkilöstöpolitiikassa. Sanoma mittaa henkilöstön sitoutumista vuosittain ja tulokset on linkitetty ylimmän ja keskijohdon palkitsemiseen. Lisätietoja Sanoman omaan työvoimaan liittyvistä olennaisista vaikutuksista on saatavilla tämän hallituksen kertomuksen kestävyysraportissa kohdassa S1 Oma työvoima.

Sanoma toimii eri puolilla Euroopassa ja sen molemmat liiketoimintasegmentit käyttävät laajaa verkostoa ja erilaisia tuotteita ja palveluita tarjoavia yhteistyökumppaneita. Nämä kumppanit vaihtelevat yksittäisistä ulkopuolisista sisällöntuottajista kansainvälisiin paperi- ja painotuottajiin sekä pilvipalveluntarjoajiin (lisätietoa kolmansiin osapuoliin liittyvistä riskeistä löytyy kohdasta Operatiiviset riskit). Sanoma on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa laillisella ja eettisellä tavalla liiketoimintaansa koskevien paikallisten ja kansainvälisten lakien ja määräysten sekä oman eettisen ohjeistonsa ja alihankkijoidensa eettisen ohjeiston mukaisesti. On kuitenkin olemassa riski, että Sanoman työntekijät tai liikekumppanit toimivat tavalla, joka saattaa vaikuttaa tai rikkoa ihmisoikeuksia tai korruption ja lahjonnan vastaisia lakeja ja määräyksiä tai että he toimivat muuten epäeettisesti.

Näiden riskien pienentämiseksi kaikkien Sanoman työntekijöiden on esimerkiksi noudatettava Sanoman eettistä ohjeistoa, joka perustuu ihmisoikeuksia ja työoloja koskeviin kansainvälisiin ohjesääntöihin ja jossa selkeästi kielletään kaikenlainen korruptio ja lahjonta. Eettinen ohjeisto ja erillinen eettinen ohjeisto tavarantoimittajille koskee myös Sanoman tavaran- ja palveluntoimittajia. Sanoma pyrkii varmistamaan säädösten noudattamisen muun muassa kaikille työntekijöille pakollisella eettisen ohjeiston verkkokurssilla. Ei ole kuitenkaan varmuutta, että Sanoman sisäisen valvonnan toimet tunnistavat ja estävät yksittäisten työntekijöiden tai alihankkijoiden väärinkäytökset. Jos Sanoman työntekijät tai liikekumppanit rikkovat voimassa olevia lakeja tai määräyksiä tai yhtiön käytäntöjä, seurauksena voi olla oikeudenkäyntejä, rangaistuksia tai sakkoja sekä Sanoman toimintaan vaikuttavia mainehaittoja, mistä voi olla huomattavaa haittaa Sanoman liiketoiminnalle, taloudelliselle asemalle tai liiketoiminnan tulokselle. Lisätietoja Sanoman olennaisista vaikutuksista ja riskeistä, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, korruption torjuntaan ja lahjontaan, on saatavilla tämän hallituksen toimintakertomuksen kestävyysraportissa kohdissa S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Sanoman merkittävimmät ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset johtuvat arvoketjussa käytettävien resurssien eli energian ja materiaalien aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Koska Sanoman liiketoiminta ei ole kovin hiili-intensiivistä, merkittäviä ilmastoriskejä ei odoteta syntyvän lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Sanoma on tunnistanut matalan tai kohtalaisen tason ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä siirtymäriskejä, jotka liittyvät sääntelymuutoksiin sekä brändiarvoon ja asiakaskäyttäytymisen muuttumiseen. Ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ovat äärimmäisten sääilmiöiden, kuten pyörremyrskyjen tai tulvien, vakavuus ja esiintymistiheys. Sertifioidun paperin ja uusiutuvan energian saatavuus ja hinta aiheuttavat resurssien käytön vuoksi Sanomalle jonkin verran riskiä, ja niiden muutoksilla voi olla haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laaja-alaisia ja voivat pitkällä aikavälillä tuoda mukanaan esimerkiksi huomattavaa yhteiskunnallista epävarmuutta, joka puolestaan voi aiheuttaa riskejä, joita ei tällä hetkellä tunnisteta.

Sanoma vähentää ilmastoon liittyviä riskejä kunnianhimoisella ilmastostrategiallaan ja kehittämällä vastuullisuutta yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Sanoma työskentelee yhdessä toimittajiensa kanssa parantaakseen niiden vastuullisuuteen liittyvää suorituskykyä seuraamalla ja keräämällä olennaista dataa ja käyttämällä sitä toimittajien vertailussa. Ympäristöön ja ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi Sanoma arvioi niitä osana vuosittaista riskinarviointiprosessiaan. Lisätietoja Sanoman olennaisista ympäristövaikutuksista ja -riskeistä on saatavilla tämän hallituksen kertomuksen kestävyysraportissa kohdissa E1 Ilmastonmuutos, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.