Rahoitusriskien hallinta

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin sen lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Konserni hallitsee korkoriskiään varmistamalla, että konsernin bruttovelan korkosidonnaisuus on tietyllä aikavälillä, jonka hallitus on hyväksynyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Konserni voi hallita korkoriskiään myös käyttämällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen yhdistelmää tai korkojohdannaisia.

Vaihtuvakorkoisten lainojen vuoksi korkojen merkittävä nousu nostaisi rahoituskustannuksia, mikä voisi rajoittaa esimerkiksi konsernin osingonjakokykyä. Korkoriskin hallitsemisessa epäonnistumisella voisi olla haitallinen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan.

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista myynnin ja kustannusten rahavirroista. Konserniyhtiöt ovat vastuussa liiketoimintaansa liittyvien olennaisten transaktioriskien seuraamisesta ja niiltä suojautumisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Suurin osa konsernin transaktioriskistä vuonna 2022 liittyi IT-palvelujen ja TV-ohjelmaoikeuksien ostamiseen dollarimääräisinä, joten dollarin vahvistuminen voisi merkittävästi kasvattaa konsernin liiketoiminnan kuluja. Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valikoidusti johdannaissopimuksia. Konsernin sisäinen rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön kotivaluutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa sisäisiin lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta. Johdannaissopimukset suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, joten niiden arvonmuutos kumoaa kassavirran arvonmuutoksen, kun se maksetaan tai vastaanotetaan. Näiden riskien toteutumisella voi olla olennainen haitallinen vaikutus suoraan konsernin tulokseen ja rahavirtaan, joten ei ole varmuutta, että näiden riskien suojaus on riittävä.

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmaja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden liiketoimintojen arvoon. Hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2022.

Konserni pyrkii kaikissa tilanteissa pitämään yllä riittävää maksuvalmiutta, joka riippuu useista tekijöistä. Konsernin maksuvalmiusriski liittyy velanhoitoon, investointien rahoittamiseen ja riittävän käyttöpääoman säilyttämiseen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle.

Ei ole varmuutta siitä, että konserni pystyy säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tai että konserni pystyy hankkimaan ajallaan tai lainkaan riittäviä varoja hyväksyttävillä ehdoilla riittävän maksuvalmiuden saamiseksi siinä tapauksessa, että liiketoiminnan rahavirrat, käyttämättömät luottolimiitit ja käteisvarat osoittautuvat riittämättömiksi. Negatiiviset muutokset yleisessä taloustilanteessa voivat vaikuttaa konsernin kannattavuuteen ja rahavirtaan tavalla, joka voi haitata konsernin kykyä täyttää lainasopimusten taloudelliset kovenantit. Taloudellisten kovenanttien rikkominen voi johtaa lainojen pakolliseen takaisinmaksuun etuajassa. Jos lisävaroja ei pystytä saamaan liiketoiminnasta taikka vieraan tai oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta, konserni joutuu esimerkiksi viivästyttämään tai peruuttamaan osan tai kaikki strategiset hankkeensa, mukaan luettuna yritysostoihin perustuvan kasvun strateginen tavoite. Tällä voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Lisäksi mahdolliset tulevat haitalliset kehityskulut, kuten rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen tai yleisen taloustilanteen huonontuminen, voivat vaikuttaa Sanoman kykyyn lainata lisävaroja sekä rahoituksen kustannuksiin ja muihin ehtoihin. Esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ollut ja voi jatkossakin olla merkittäviä heilahteluja ja maksuvalmiushäiriöitä esimerkiksi korkean inflaation, Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten tai muun geopoliittisen levottomuuden vuoksi, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Sanoman rahoituksen kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen ja lopulta vaikuttaa Sanoman kykyyn rahoittaa toimintansa.

Konsernin luottoriski liittyy sen liiketoimintaan ja tarkoittaa, että konserni ei pystyisi perimään maksua saatavistaan. Talouden mahdollinen heikkeneminen esimerkiksi korkean inflaation, Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten tai muun geopoliittisen levottomuuden vuoksi voi lisätä konsernin luottoriskiä, vaikka luottoriskin mahdollista keskittymistä hallitaan konsernin hajautetulla liiketoiminnalla ja sillä, että yksikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole konsernin kannalta olennainen. Learningissä tiettyjen korkean riskiprofiilin asiakkaiden luottoriski on osittain suojattu luottovakuutuksella. Liiketoimintaan  liittyvät luottoriskit ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla.

Sanoman rahoituslaitosten kanssa sopimiin sopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus-, talletus- ja johdannaissopimuksia tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konserni käyttää vastapuolinaan useita rahoituslaitoksia, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuina. Sanoman kyky hallita rahoitusvastapuoliinsa liittyviä riskejä riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien markkinaympäristö, eikä voi olla varmuutta siitä, että Sanoman toimet riskien toteutumisen estämiseksi onnistuvat, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen.

Konsernitaseeseen sisältyi 31.12.2022 yhteensä 1 551 milj. euroa (2021: 1 426) liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä, kun taas konsernin oma pääoma oli 702 mil. euroa (2021:  721). Suurin osa liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvosta liittyy Learningiin. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti liikearvoa ei poisteta säännöllisesti, vaan arvonalentuminen testataan vuosittain tai useammin, jos siitä on viitteitä. Liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset jatkuvissa ja lopetetuissa toiminnoissa olivat 31.12.2022 päättyneellä tilikaudella yhteensä 8 milj. euroa (2021: 5). Muutokset liiketoiminnan perusedellytyksissä voisivat johtaa uusiin arvonalentumisiin ja vaikuttaa negatiivisesti Sanoman omaan pääomaan ja omaan pääomaan liittyviin tunnuslukuihin. Lisäksi koska Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta, Sanoman taseeseen saatetaan tulevaisuudessa kirjata merkittävä määrä liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä ja niihin voidaan kirjata arvonalentumisia yritysostojen toteutumisen yhteydessä.

Konsernin liiketoiminta on alttiina kausiluonteisuudelle. Esimerkiksi konsernin oppimisliiketoiminnalle on luonteenomaista vuotuinen sykli ja vahva kausivaihtelu. Suurin osa liikevaihdosta ja tuloksesta syntyy toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä, kun taas ensimmäinen ja viimeinen vuosineljännes ovat tyypillisesti tappiollisia. Pearsonin Italian ja Saksan liiketoimintojen sekä Santillana ostaminen Espanjassa ovat kasvattaneet edelleen kolmannen vuosineljänneksen merkitystä liiketoiminnalle, koska uusi kouluvuosi alkaa silloin. Medialiiketoiminnassa erityisesti mainonnan kehitys vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen. Mainosmyynnin kertymiseen vaikuttaa esimerkiksi lehtien ilmestymiskertojen määrä, joka vaihtelee vuosittain vuosineljännesten välillä. Televisiomainonta on Suomessa yleensä vilkkainta toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Tapahtumaliiketoiminta on Suomessa tyypillisesti keskittynyt toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle.

Tällaiset kausiluonteiset vaihtelut vaikuttavat konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoon ja näin ollen niillä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen ja ne voivat vaikuttaa konsernin neljännesvuosittaisten taloustietojen vertailukelpoisuuteen.

Sanoman verotaakka riippuu verolainsäädännöstä ja sen soveltamisesta ja tulkinnasta. Verolainsäädännön tai sen tulkinnan ja soveltamisen muutokset voivat lisätä Sanoman verokuluja merkittävästi, millä voisi olla haitallinen vaikutus Sanoman taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen. Lisäksi Sanoma voi ajoittain joutua kansallisten veroviranomaisten verotarkastuksen kohteeksi. Verotarkastukset tai muut vero- tai muiden viranomaisten tarkastustoimet voivat johtaa lisäverojen (kuten tuloverot, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset) määräämiseen, mikä voisi kasvattaa Sanoman verovelkaa.

Esimerkiksi Suomen Verohallinto on suorittanut verotarkastukset Sanoma Media Finland Oy:ssä koskien vuosia 2015–2021. Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi huhtikuussa 2021 Sanoma Media Finlandin verotarkastuksiin vuosilta 2015–2018 perustuneen valituksen, joka koski tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja Norjassa keskitetyn logistiikkakeskuksen kautta jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua. Sanoma pitää vaatimuksia täysin perusteettomina ja on valittanut päätöksestä. Sanoma maksoi 1.7.2021 vaaditun arvonlisäveron, sakon ja korot, yhteensä 25 milj. euroa välttääkseen lisäkoron kertymisen. Sanoma pitää summaa ennakkomaksuna kiistan ollessa vireillä ja on tämän vuoksi kirjannut sen saamisena. Elokuussa 2021 verohallinto teki viran puolesta päätöksen tuloverotuksen seurannaismuutoksesta arvonlisäveron oikaisun johdosta ja palautti Sanomalle tuloveroja 3 milj. euroa. Sanoma pitää summan velkana veroviranomaisille kiistan ollessa vireillä ja on sen vuoksi kirjannut palautuksen velaksi. Joulukuussa 2022 Sanoma sai Suomen verohallinnolta maksupäätöksen koskien Sanoma Media Finlandin verotarkastusta vuosilta 2019–2021 liittyen yllä kuvatun kaltaiseen liiketoimintamalliin ja jakelujärjestelyyn. Päätös on yhdenmukainen verotuksen oikaisulautakunnan vuosia 2015–2018 koskeneen aiemman päätöksen kanssa. Sanoma pitää myös uutta vaatimusta perusteettomina ja on valittanut päätöksistä. Saadun päätöksen mukaisesti Sanoma maksoi 11 milj. euroa arvonlisäveroa, veronkorotuksia ja korkoa joulukuussa 2022 välttääkseen lisäkoron kertymisen. Sanoma pitää summaa ennakkomaksuna kiistan ollessa vireillä ja on tämän vuoksi kirjannut sen saamisena. Arvonlisäverosäädökset ovat muuttuneet 1.7.2021 lähtien, eikä uusia asiaan liittyviä verotarkastuksia odoteta. Hallinto-oikeuden päätös koskien vuosia 2015−2018 on vireillä, kuten verotuksen oikaisulautakunnan päätös koskien vuosia 2019−2021. Jos hallinto-oikeuden päätös on negatiivinen, asiasta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos hallintooikeuden päätös on negatiivinen, vuosien 2015–2021 arvonlisäverovaatimusten nettosumma, noin 30 milj. euroa, joka on nyt kirjattu saamiseksi taseessa, kirjattaisiin kuluksi vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä.