Konsernin emoyhtiön rahoitusyksikkö vastaa keskitetysti konsernin rahoituksesta. Rahoitusyksikkö toimii operatiivisten yksiköiden vastapuolena ja hoitaa keskitetysti ulkoisen rahoituksen sekä vastaa rahavarojen hoidosta ja ulkoisista suojaustoimenpiteistä.

Keskittämisen tavoitteena on ehdoiltaan joustava ja kilpailukykyinen rahoitus, kassanhallinnan optimointi ja kustannussäästöt sekä tehokas rahoitusriskien hallinta. Sanoman rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-, likviditeetti- ja luottoriskit. Riskienhallinnan tavoitteena on suojata konsernia olennaisia riskejä vastaan. Sanoman hallitus on vahvistanut yksikön toimintaohjeet konsernin rahoituspolitiikassa.

Sanoman keskipitkän aikavälin tavoitteena on taloudellisen joustavuuden varmistamiseksi saavuttaa pääomarakenne, jossa nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen alle 3,0 ja omavaraisuusaste 35-45 %.

Rahoitusriskejä voidaan hallita erilaisilla rahoitusinstrumenteilla ja johdannaisilla, joiden käyttö, vaikutus ja markkina-arvostus ovat selkeästi todettavissa. Tilikauden aikana konserni käytti valuutanvaihtosopimuksia valuuttariskeiltä suojautumiseen.

Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta esitetään vuoden 2021 tilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Vuonna 2021 kaikki konsernin lainat olivat euromääräisiä. Korkoriskiä hallitaan pitämällä koko bruttovelan korkoduraatio tietyn aikajanan välissä, jonka Sanoman hallitus on määritellyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Rahoituspolitiikan mukaisesti myös korkojohdannaisia voidaan käyttää.

Valuuttariski

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista. Konserniyhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Suurin osa vuoden 2021 transaktioriskistä syntyi Yhdysvaltain dollarin määräisistä konsernin IT-palvelujen ja Nelonen Median ohjelmaoikeuksien ostoista.

Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valuutanvaihtosopimuksia. Konsernin sisäinen rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön toiminnallisessa valuutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa sisäisiin lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta.

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Euroalueen ulkopuolisten maiden (maat, joissa valuutta ei ole sidottuna euroon) liiketoimintojen osuus konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdosta laskettuna koostuu pääasiassa Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun määräisistä toiminnoista. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden liiketoimintoihin kohdistuviin liikearvoihin. Translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2021 hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Likviditeettiriski

Likviditeetti- eli maksuvalmiusriski liittyy velkojen hoitoon, investointien maksuun ja käyttöpääoman riittävyyteen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Nostamattomia komittoituja luottolimiittejä tulee olla riittävästi kattamaan kaikki maksuvelvoitteet ja rahoituksen, mikä tarvitaan normaaliin liiketoimintaan seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä liikkeeseen laskettujen yritystodistusohjelmien takaisinmaksun. Likviditeettiriskiä seurataan päivittäin kahden viikon ennusteella ja pitkällä aikavälillä kalenterivuoden ennusteella. Lisäksi Sanoma-konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle. Koronaviruspandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta Sanoman rahoituslähteisiin tai likvidien varojen saatavuuteen vuonna 2021.

Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy tavanomaisia kovenantteja, jotka koskevat mm. panttien ja kiinnitysten käyttöä, omaisuuden myyntiä sekä eräitä taloudellisia suhdelukuja. Vuonna 2021 konserni täytti kaikki kovenanttien asettamat vaatimukset.

Luottoriski

Sanoman luottoriskit liittyvät operatiiviseen liiketoimintaan. Sanoma-konsernin luottoriskikeskittymiä vähentää merkittävästi konsernin monipuolinen toiminta eikä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat operatiivisten yksiköiden vastuulla.

Rahoituserien osalta luottoriski on pieni. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus- ja johdannaistransaktioita tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konsernilla on käytössään useita rahoituslaitoksia vastapuolenaan, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuna.

Pääomarakenteen hallinta

Konserni on keskipitkällä aikavälillä asettanut tavoitteekseen omavaraisuusasteen 35–45 % välillä ja nettovelan suhteen käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3,0.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen -tunnuslukua laskettaessa, raportoituun EBITDAan tehdään seuraavat oikaisut:

  • vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistetaan
  • yritysostojen vaikutus lisätään
  • yritysmyyntien vaikutus vähennetään
  • ohjelmaoikeuksien ja sisällöntuotannon investointien vaikutukset vähennetään laskentajaksolta

Vuonna 2021 omavaraisuusaste oli 40,6 % (2020: 37,4 %) ja nettovelka/oikaistu EBITDA 2,4
(2020: 2,6).