Rahoitusriskien hallinta

Konserni pyrkii kaikissa tilanteissa pitämään yllä riittävää maksuvalmiutta, joka riippuu useista tekijöistä. Konsernin maksuvalmiusriski liittyy velanhoitoon, investointien rahoittamiseen ja riittävän käyttöpääoman säilyttämiseen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä eri rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle.

Ei ole varmuutta siitä, että konserni pystyy säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tai että konserni pystyy hankkimaan ajallaan tai lainkaan riittäviä varoja hyväksyttävillä ehdoilla riittävän maksuvalmiuden saamiseksi siinä tapauksessa, että liiketoiminnan rahavirrat, käyttämättömät luottolimiitit ja käteisvarat osoittautuvat riittämättömiksi. Negatiiviset muutokset yleisessä taloustilanteessa voivat vaikuttaa konsernin kannattavuuteen ja rahavirtaan tavalla, joka voi haitata konsernin kykyä täyttää lainasopimusten taloudelliset kovenantit. Taloudellisten kovenanttien rikkominen voi johtaa lainojen pakolliseen takaisinmaksuun etuajassa. Jos lisävaroja ei pystytä saamaan liiketoiminnasta taikka vieraan tai oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta, konserni joutuu esimerkiksi viivästyttämään tai peruuttamaan osan tai kaikki strategiset hankkeensa, mukaan luettuna yritysostoihin perustuvan kasvun strateginen tavoite. Tällä voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Lisäksi mahdollinen tuleva haitallinen kehitys, kuten rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen tai yleisen taloustilanteen huonontuminen, voivat vaikuttaa Sanoman kykyyn lainata lisävaroja sekä rahoituksen kustannuksiin ja muihin ehtoihin. Esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ollut ja voi jatkossakin olla merkittäviä heilahteluja ja maksuvalmiushäiriöitä esimerkiksi geopoliittisten riskien, korkean inflaation tai Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten vuoksi, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Sanoman rahoituksen kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen ja lopulta vaikuttaa Sanoman kykyyn rahoittaa toimintansa.

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin sen lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Konserni hallitsee korkoriskiään varmistamalla, että konsernin bruttovelan korkosidonnaisuus on tietyllä aikavälillä, jonka hallitus on hyväksynyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Konserni voi hallita korkoriskiään myös käyttämällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen yhdistelmää tai korkojohdannaisia.

Konsernin korollisten lainojen määrä oli 456 milj. euroa 31.12.2024. Lainoista 33 % eli 149 milj. euroa oli kiinteäkorkoisia. Konsernilla ei ollut käytössään korkojohdannaisia vuoden 2024 lopussa. Vaihtuvakorkoisten lainojen vuoksi korkojen merkittävä nousu nostaisi rahoituskustannuksia, mikä voisi rajoittaa esimerkiksi konsernin osingonjakokykyä. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön nousu koroissa aiheuttaisi 2,6 milj. euron (2023: 3,1) nettorahoituskulujen kasvun vuoden lopun tilanteessa. Korkoriskin hallinnan epäonnistumisella voisi olla haitallinen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan.

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista myynnin ja kustannusten rahavirroista. Konserniyhtiöt ovat vastuussa liiketoimintaansa liittyvien olennaisten transaktioriskien seuraamisesta ja niiltä suojautumisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Suurin osa konsernin transaktioriskistä vuonna 2024 liittyi IT-palvelujen ja TV-ohjelmaoikeuksien ostamiseen dollarimääräisinä, joten Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen voisi merkittävästi kasvattaa konsernin liiketoiminnan kuluja. Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valikoidusti johdannaissopimuksia.

Konsernin sisäinen rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön kotivaluutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa sisäisiin lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta. Johdannaissopimukset suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, joten niiden arvonmuutos kumoaa kassavirran arvonmuutoksen, kun se maksetaan tai vastaanotetaan. Näiden riskien toteutumisella voi olla olennainen haitallinen vaikutus suoraan konsernin tulokseen ja rahavirtaan, joten ei ole varmuutta, että näiden riskien suojaus on riittävä. Konserni oli 31.12.2024 suojannut konsernin sisäisiä lainoja 14,3 milj. euroa (2023: 10). Jos suojatut valuutat olisivat heikentyneet 10 % suhteessa euroon vuoden päättyessä 31.12.2024, johdannaisten arvonmuutos olisi pienentänyt vuoden 2024 rahoituskuluja 1,7 milj. eurolla (2023: 1,0). Jos valuutat olisivat vahvistuneet 10 % suhteessa euroon, rahoituskulut olisivat kasvaneet 1,7 milj. euroa (2023: 1,0).

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden liiketoimintojen arvoon. Euroalueen ulkopuolisten maiden osuus konsernin liikevaihdosta oli 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella 13,1 % (2023: 11,7 %), ja koostui pääasiassa Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun määräisestä liikevaihdosta. Hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2024.

Konsernin luottoriski liittyy sen liiketoimintaan ja tarkoittaa, että konserni ei pystyisi perimään maksua saatavistaan. Talouden mahdollinen heikkeneminen esimerkiksi geopoliittisen levottomuuden tai korkean inflaation vaikutusten vuoksi voi lisätä konsernin luottoriskiä, vaikka luottoriskin mahdollista keskittymistä hallitaan konsernin hajautetulla liiketoiminnalla ja sillä, että yksikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole konsernin kannalta olennainen. Osana neljännesvuosiraportointia Sanoma tarkastelee odotettavissa olevien luottotappioiden mahdollisia muutoksia ja korjaa tarvittaessa varauksia vastaavasti. Learningissä tiettyjen korkean riskiprofiilin asiakkaiden luottoriski on osittain suojattu luottovakuutuksella. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla.

Sanoman rahoituslaitosten kanssa sopimiin sopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus-, talletus- ja johdannaissopimuksia tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konserni käyttää vastapuolinaan useita rahoituslaitoksia, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuina. Sanoman kyky hallita rahoitusvastapuoliinsa liittyviä riskejä riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien markkinaympäristö, eikä voi olla varmuutta siitä, että Sanoman toimet riskien toteutumisen estämiseksi onnistuvat, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

Konsernitaseeseen sisältyi 31.12.2024 yhteensä 1 455,9 milj. euroa (2023: 1 532,7) liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä. Suurin osa näiden arvosta liittyy oppimisliiketoimintaan. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti liikearvoa ei poisteta säännöllisesti, vaan arvonalentuminen testataan vuosittain tai useammin, jos siitä on viitteitä. Muutokset liiketoiminnan perusedellytyksissä voisivat johtaa uusiin arvonalentumisiin ja vaikuttaa Sanoman omaan pääomaan ja omaan pääomaan liittyviin tunnuslukuihin. Lisäksi, koska Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta, Sanoman taseeseen saatetaan tulevaisuudessa kirjata merkittävä määrä liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä yritysostojen toteutumisen yhteydessä, ja niiden arvo voi alentua. Liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta olivat yhteensä 33 milj. euroa (2023: 11). Muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat 29 milj. euroa (2023: 1) ja liittyivät pääasiassa heikommin kannattavien jakelusopimusten lopettamiseen Hollannissa ja Belgiassa.

Konserni pyrkii kaikissa tilanteissa pitämään yllä riittävää maksuvalmiutta, joka riippuu useista tekijöistä. Konsernin maksuvalmiusriski liittyy velanhoitoon, investointien rahoittamiseen ja riittävän käyttöpääoman säilyttämiseen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä eri rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat kalenterivuosille. likviditeettivarannolle. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle. 

Ei ole varmuutta siitä, että konserni pystyy säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tai että konserni pystyy hankkimaan ajallaan tai lainkaan riittäviä varoja hyväksyttävillä ehdoilla riittävän maksuvalmiuden saamiseksi siinä tapauksessa, että liiketoiminnan rahavirrat, käyttämättömät luottolimiitit ja käteisvarat osoittautuvat riittämättömiksi. Negatiiviset muutokset yleisessä taloustilanteessa voivat vaikuttaa konsernin kannattavuuteen ja rahavirtaan tavalla, joka voi haitata konsernin kykyä täyttää lainasopimusten taloudelliset kovenantit. Taloudellisten kovenanttien rikkominen voi johtaa lainojen pakolliseen takaisinmaksuun etuajassa. Jos lisävaroja ei pystytä saamaan liiketoiminnasta taikka vieraan tai oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta, konserni joutuu esimerkiksi viivästyttämään tai peruuttamaan osan tai kaikki strategiset hankkeensa, mukaan luettuna yritysostoihin perustuvan kasvun strateginen tavoite. Tällä voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Lisäksi mahdollinen tuleva haitallinen kehitys, kuten rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen tai yleisen taloustilanteen huonontuminen, voivat vaikuttaa Sanoman kykyyn lainata lisävaroja sekä rahoituksen kustannuksiin ja muihin ehtoihin. Esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ollut ja voi jatkossakin olla merkittäviä heilahteluja ja maksuvalmiushäiriöitä esimerkiksi geopoliittisten riskien, korkean inflaation tai Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten vuoksi, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Sanoman rahoituksen kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen ja lopulta vaikuttaa Sanoman kykyyn rahoittaa toimintansa. 

Sanoman verotaakka riippuu verolainsäädännöstä ja sen soveltamisesta ja tulkinnasta. Niiden muutokset voivat lisätä Sanoman verokuluja merkittävästi, millä voisi olla haitallinen vaikutus Sanoman taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen. Lisäksi Sanoma voi ajoittain joutua kansallisten veroviranomaisten verotarkastuksen kohteeksi. Verotarkastukset tai muut vero- tai muiden viranomaisten tarkastustoimet voivat johtaa lisäverojen (kuten tuloverot, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset) määräämiseen, mikä voisi kasvattaa Sanoman verovelkaa.

Muutokset verotuksessa sekä Sanoman tuotteisiin ja palveluihin tai niiden jakeluun sovellettavien verolakien ja -käytäntöjen, kuten arvonlisäveron, tulkinnassa voivat vaikuttaa konsernin toimintaan tai taloudelliseen tulokseen. Sanoma kirjasi Media Finlandin vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen tulokseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä vuosilta 2015−2018 ja 2019−2021 nettomääräisesti yhteensä 31 milj. euron arvonlisäverovaatimukset, jotka koskivat tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja keskitetysti norjalaisessa logistiikkakeskuksessa käsiteltyjen ja sieltä jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua. Elokuussa 2024 korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Sanomalle valituslupaa vuosia 2015–2018 koskevassa päätöksessä. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua yhtiön valitukseen. Vuosien 2019−2021 päätöstä koskevan valituksen käsittely on kesken. Arvonlisäveroa koskeva sääntely on muuttunut 1.7.2021 alkaen, joten vastaavia verotarkastuksia ei ole odotettavissa.