Rahoitusriskien hallinta

Konserni pyrkii kaikissa tilanteissa pitämään yllä riittävää maksuvalmiutta, joka riippuu useista tekijöistä. Konsernin maksuvalmiusriski liittyy velanhoitoon, investointien rahoittamiseen ja riittävän käyttöpääoman säilyttämiseen. Sanoma pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle.

Ei ole varmuutta siitä, että konserni pystyy säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tai että konserni pystyy hankkimaan ajallaan tai lainkaan riittäviä varoja hyväksyttävillä ehdoilla riittävän maksuvalmiuden saamiseksi siinä tapauksessa, että liiketoiminnan rahavirrat, käyttämättömät luottolimiitit ja käteisvarat osoittautuvat riittämättömiksi. Negatiiviset muutokset yleisessä taloustilanteessa voivat vaikuttaa konsernin kannattavuuteen ja rahavirtaan tavalla, joka voi haitata konsernin kykyä täyttää lainasopimusten taloudelliset kovenantit. Taloudellisten kovenanttien rikkominen voi johtaa lainojen pakolliseen takaisinmaksuun etuajassa. Jos lisävaroja ei pystytä saamaan liiketoiminnasta taikka vieraan tai oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta, konserni joutuu esimerkiksi viivästyttämään tai peruuttamaan osan tai kaikki strategiset hankkeensa, mukaan luettuna yritysostoihin perustuvan kasvun strateginen tavoite. Tällä voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Lisäksi mahdollinen tuleva haitallinen kehitys, kuten rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen tai yleisen taloustilanteen huonontuminen, voivat vaikuttaa Sanoman kykyyn lainata lisävaroja sekä rahoituksen kustannuksiin ja muihin ehtoihin. Esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ollut ja voi jatkossakin olla merkittäviä heilahteluja ja maksuvalmiushäiriöitä esimerkiksi levottomuuksien tai sodan vuoksi, tai geopoliittisten riskien kuten kauppasotien ja tullien, korkean inflaation tai Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten vuoksi, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Sanoman rahoituksen kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen ja lopulta vaikuttaa Sanoman kykyyn rahoittaa toimintansa.

Tarkempi kuvaus konsernin rahoitus- ja maksuvalmiusriskeistä ja niiden hallinnasta on vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. 

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin sen lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Konserni hallitsee korkoriskiään varmistamalla, että konsernin bruttovelan korkosidonnaisuus on tietyllä aikavälillä, jonka hallitus on hyväksynyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Konserni voi hallita korkoriskiään myös käyttämällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen yhdistelmää tai korkojohdannaisia.

Konsernin ulkoisten korollisten velkojen kokonaismäärä (pl. IFRS 16:n mukaiset velat) laski vuoden aikana ja oli 400 milj. euroa (2024: 456) 31.12.2025. Lainoista 38 % eli 150 milj. euroa oli kiinteäkorkoisia. Konsernilla ei ollut käytössään korkojohdannaisia 31.12.2025. Vaihtuvakorkoisten lainojen vuoksi korkojen merkittävä nousu nostaisi rahoituskustannuksia, mikä voisi rajoittaa esimerkiksi konsernin osingonjakokykyä. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön nousu koroissa aiheuttaisi 2,1 milj. euron (2024: 2,6) nettorahoituskulujen kasvun vuoden lopun tilanteessa. Korkoriskin hallinnan epäonnistumisella voisi olla haitallinen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan.

Tarkempi kuvaus konsernin korkoriskeistä ja niiden hallinnasta on vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy eri valuutoissa olevista myynnin ja kustannusten rahavirroista. Konserniyhtiöt ovat vastuussa liiketoimintaansa liittyvien olennaisten transaktioriskien seuraamisesta ja niiltä suojautumisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernilla ei ole olennaisia transaktioriskejä. Suurin osa konsernin transaktioriskistä vuonna 2025 liittyi sisäisiin lainoihin ja IT-palvelujen ostamiseen Yhdysvaltain dollareissa, kun taas dollarimääräiset TV:n ohjelmaoikeuksien ostot ovat vähentyneet merkittävästi. Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valikoidusti johdannaissopimuksia.

Konsernin sisäinen rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön kotivaluutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa sisäisiin lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta. Johdannaissopimukset suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, joten niiden arvonmuutos kumoaa kassavirran arvonmuutoksen, kun se maksetaan tai vastaanotetaan. Näiden riskien toteutumisella voi olla haitallinen vaikutus suoraan konsernin tulokseen ja rahavirtaan, joten ei ole varmuutta, että näiden riskien suojaus on riittävä. Konserni oli 31.12.2025 suojannut konsernin sisäisiä lainoja ja dollarimääräisiä TV:n ohjelmaoikeuksien ostoja 20,7 milj. euroa (2024: 16,6). Jos suojatut valuutat olisivat heikentyneet 10 % suhteessa euroon vuoden päättyessä 31.12.2025, johdannaisten arvonmuutos olisi pienentänyt vuoden 2025 rahoituskuluja 2,1 milj. eurolla (2024: 1,7). Jos valuutat olisivat vahvistuneet 10 % suhteessa euroon, rahoituskulut olisivat kasvaneet 2,1 milj. euroa (2024: 1,7).

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden liiketoimintojen arvoon. Euroalueen ulkopuolisten maiden osuus konsernin liikevaihdosta oli 31.12.2025 päättyneellä tilikaudella 13,6 % (2024: 13,1 %), ja koostui pääasiassa Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun määräisestä liikevaihdosta. Hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2025.

Tarkempi kuvaus konsernin valuuttariskeistä ja niiden hallinnasta on vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. 

Konsernin luottoriski liittyy sen liiketoimintaan ja tarkoittaa, että konserni ei pystyisi perimään maksua saatavistaan. Talouden mahdollinen heikkeneminen esimerkiksi geopoliittisen levottomuuden tai korkean inflaation vaikutusten vuoksi voi lisätä konsernin luottoriskiä, vaikka luottoriskin mahdollista keskittymistä hallitaan konsernin hajautetulla liiketoiminnalla ja sillä, että yksikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole konsernin kannalta olennainen. Osana neljännesvuosiraportointia Sanoma tarkastelee odotettavissa olevien luottotappioiden mahdollisia muutoksia ja korjaa tarvittaessa varauksia vastaavasti. Learningissä tiettyjen korkean riskiprofiilin asiakkaiden luottoriski on osittain suojattu luottovakuutuksella. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla.

Sanoman rahoituslaitosten kanssa sopimiin sopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus-, talletus- ja johdannaissopimuksia tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konserni käyttää vastapuolinaan useita rahoituslaitoksia, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuina. Sanoman kyky hallita rahoitusvastapuoliinsa liittyviä riskejä riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien markkinaympäristö, eikä voi olla varmuutta siitä, että Sanoman toimet riskien toteutumisen estämiseksi onnistuvat, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

Tarkempi kuvaus konsernin luottoriskeistä ja niiden hallinnasta on vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. 

Konsernitaseeseen sisältyi 31.12.2025 yhteensä 1 367,8 milj. euroa (2024: 1 455,9) liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä. Suurin osa näiden arvosta liittyy oppimisliiketoimintaan. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti liikearvoa ei poisteta säännöllisesti, vaan arvonalentuminen testataan vuosittain tai useammin, jos siitä on viitteitä. Muutokset liiketoiminnan perusedellytyksissä voisivat johtaa uusiin arvonalentumisiin ja vaikuttaa Sanoman omaan pääomaan ja omaan pääomaan liittyviin tunnuslukuihin. Lisäksi, koska Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta, Sanoman taseeseen saatetaan tulevaisuudessa kirjata merkittävä määrä liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita aineettomia hyödykkeitä yritysostojen toteutumisen yhteydessä, ja niiden arvo voi alentua. Vuonna 2025 muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat 50,0 milj. euroa (2024: 28,8). Ne liittyivät pääasiassa päätökseen olla osallistumatta uusiin, monivuotisiin jakelutarjouskilpailuihin Hollannissa. Liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta olivat yhteensä 53,4 milj. euroa (2024: 32,9).

Konsernin liiketoiminta on alttiina kausiluonteisuudelle. Esimerkiksi konsernin oppimisliiketoiminnalle on luonteenomaista vuotuinen sykli ja vahva kausivaihtelu. Suurin osa liikevaihdosta ja tuloksesta syntyy toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä, kun taas ensimmäinen ja viimeinen vuosineljännes ovat tyypillisesti tappiollisia. Yksittäisten tilausten siirtymisellä vuosineljännesten välillä voi olla olennainen vaikutus, kun verrataan vuosineljännesten liikevaihtoa ja tulosta edellisvuoteen, joten neljännesvuosilukujen sijaan katsauskauden luvut tarjoavat tyypillisesti kattavamman kuvan Learningin liiketoiminnan tuloksesta ja kehityksestä.

Medialiiketoiminnassa erityisesti mainonnan kehitys vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen. Mainosmyynnin kertymiseen vaikuttaa esimerkiksi lehtien ilmestymiskertojen määrä, joka vaihtelee vuosittain vuosineljännesten välillä. Televisiomainonta on Suomessa yleensä vilkkainta toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Tapahtumaliiketoiminta on Suomessa tyypillisesti keskittynyt toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle.

Tällaiset kausiluonteiset vaihtelut vaikuttavat konsernin liikevaihtoon, liikevoittoon ja vapaaseen rahavirtaan, ja näin ollen niillä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen ja ne voivat vaikuttaa konsernin neljännesvuosittaisten taloustietojen vertailukelpoisuuteen.

Sanoman verotaakka riippuu verolainsäädännöstä ja sen soveltamisesta ja tulkinnasta. Niiden muutokset voivat lisätä Sanoman verokuluja merkittävästi, millä voisi olla haitallinen vaikutus Sanoman taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen. Lisäksi Sanoma voi ajoittain joutua kansallisten veroviranomaisten verotarkastuksen kohteeksi. Verotarkastukset tai muut vero- tai muiden viranomaisten tarkastustoimet voivat johtaa lisäverojen (kuten tuloverot, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset) määräämiseen, mikä voisi kasvattaa Sanoman verovelkaa.

Muutokset verotuksessa sekä Sanoman tuotteisiin ja palveluihin tai niiden jakeluun sovellettavien verolakien ja -käytäntöjen, kuten arvonlisäveron, tulkinnassa voivat vaikuttaa konsernin toimintaan tai taloudelliseen tulokseen. Vuonna 2023 Sanoma kirjasi Media Finlandin tulokseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä vuosilta 2015−2018 ja 2019−2021 nettomääräisesti yhteensä 31 milj. euron arvonlisäverovaatimukset, jotka koskivat tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja keskitetysti norjalaisessa logistiikkakeskuksessa käsiteltyjen ja sieltä jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua. Elokuussa 2024 korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Sanomalle valituslupaa vuosia 2015–2018 koskevassa päätöksessä. Sanoma oli valittanut vuosien 2019–2021 arvonlisäveropäätöksestä verotuksen oikaisulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen syyskuussa 2025. Arvonlisäveroa koskeva sääntely on muuttunut 1.7.2021 alkaen, joten vastaavia verotarkastuksia ei ole odotettavissa.

Tarkempi kuvaus konsernin rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.