Työkyky ei ole joko-tai: vakavan aivoverenvuodon saanut Terhi Toppala löysi paikkansa Sanoman hyvinvointitoimituksesta – ”työelämässä pitäisi nähdä nykyistä paremmin ihmisten osaaminen, ei vain heidän rajoitteitaan”

05.08.2026

Sanoma Media Finland Töissä Sanomalla Vastuullisuus
Terhi Toppala

”Kaikki kuormitus aiheuttaa minulle voimakasta väsymistä. On sanottu, että aivoverenkiertohäiriön sairastaminen on kuin autosta vaihtaisi yhtäkkiä moottorin pienempään. Enää ei voi tehdä kaikkea samalla tavalla kuin ennen, vaan oma jaksaminen täytyy huomioida tarkemmin. Siksi teen nykyään 50-prosenttista työaikaa”, Terhi Toppala kertoo.

Aivoverenvuoto muutti Terhi Toppalan, 45, työelämän suunnan täysin. Kahden vuoden kuntoutuksen, sinnikkään työnhaun ja monimutkaisen byrokratian jälkeen Terhi työskentelee nyt Sanoman aikakauslehtien hyvinvointitoimituksessa kirjoittavana toimittajana. Matka takaisin työelämään ei ollut helppo.

Teksti Jenni Rinkinen, kuvat Samuli Pulkkinen

Helmikuussa 2022 Terhi sai aivoverenvuodon seitsemän viikkoa lapsensa syntymän jälkeen. Pitkän sairaalahoidon ja kuntoutuksen aikana kävi vähitellen selväksi, ettei paluu aiempaan työhön monikulttuurisuusasiantuntijaksi olisi enää mahdollinen.

”Ymmärsin aika nopeasti, ettei minusta enää ole sellaiseen työhön, joka perustuu nopeatempoiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen ja jatkuvaan puhumiseen eri ihmisten kanssa. Aivoverenvuodon jälkeen suullinen vuorovaikutus on muuttunut minulle vaikeammaksi kuin kirjallinen. Kirjoittaessa saan ajatella rauhassa, tarkistaa faktat ja edetä omassa tahdissani”, Terhi kertoo.

Terhi oli tehnyt toimittajan töitä aiemminkin urallaan, mutta kirjoittaminen oli jäänyt vuosiksi sivuun.

”Kun huomasin, että kykenen edelleen kirjoittamaan ja kehittymään siinä, päätin panostaa siihen täysillä. Aiemmalla urallani opin kuuntelemaan ihmisiä ja heidän tarinoitaan herkällä korvalla. Toimittajana minulle on ollut valtavasti hyötyä myös siitä, että olen kohdannut työssäni hyvin erilaisia ihmisiä ja elämäntilanteita”, Terhi kertoo.

Sairastumisen jälkeen uuden työpaikan löytyminen vaati runsaasti sitkeyttä. Terhi päätyi kirjoittamaan asuinalueensa vapaaehtoisvoimin tehtävään asukaslehteen. Sitten hänet pyydettiin lehden toimitussihteeriksi ja lopulta päätoimittajaksi.

”Suhtauduin vapaaehtoistyöhön eräänlaisena omaehtoisena työelämätreeninä. Kahden kokonaisen numeron painokuntoon saattaminen ja lehden visuaalisen ilmeen uudistaminen olivat minulle todiste siitä, että pystyn edelleen tällaisiin töihin. Sain myös kipeästi tarvitsemiani tuoreita työnäytteitä, joiden avulla pääsin ammatillisen kuntoutuksen työkokeiluun kirjoittavaksi toimittajaksi Kirkko ja kaupunki -lehteen.”

”Haluan murtaa sitä ennakkoluuloa, että osatyökykyisen palkkaaminen olisi työnantajalle kohtuuton rasitus tai riski.”
Terhi Toppala

Työkokeilun aikana Terhi todettiin virallisesti osatyökykyiseksi aivoverenvuodon jälkitilan vuoksi. Osatyökykyisyyden sijaan Terhi puhuu kuitenkin mieluummin täsmätyökykyisyydestä.

”Kuten monilla muillakin pitkäaikaissairailla tai vammautuneilla, minullakin on edelleen käytössäni suuri osa osaamisestani sekä paljon motivaatiota ja halua tehdä töitä. Täsmätyökykyisyydessä on kyse siitä, että ihminen ei ehkä pysty tekemään kaikkea sitä, mitä täystyökykyiseltä odotetaan, mutta hän voi pystyä tekemään jonkin rajatumman osan todella hyvin.”

Kun Terhin työsuhde Kirkko ja kaupunki -lehdessä päättyi, työnhaku alkoi jälleen.

”Lähetin paljon yhteydenottoja, avoimia hakemuksia ja viestejä eri paikkoihin. Tuntui todella vaikealta saada ketään edes reagoimaan.”

Sanomalla Terhin puheluun vastasi Hyvän terveyden ja ET Terveyden päätoimittaja Päivi Virkkunen, jolle Terhi kertoi tilanteestaan, taustastaan ja työkyvystään. Jo ennen puhelua hän oli lähettänyt avoimen hakemuksen, työnäytteitä, suosittelijoiden yhteystiedot ja laskelmat siitä, mitä hänen työllistämisensä käytännössä työnantajalle maksaisi.

”Halusin murtaa sitä ennakkoluuloa, että osatyökykyisen palkkaaminen olisi työnantajalle kohtuuton rasitus tai riski”, Terhi sanoo.

Sanomalla hakemukseen suhtauduttiin kuten mihin tahansa muuhunkin työhakemukseen.

”Kyse oli ihan tavallisesta työhakemuksesta. Terhillä oli kokemusta, ja aika nopeasti meille oli selvää, että haluamme ottaa hänet tänne”, toimituspäällikkö Kaarina Palletvuori kertoo.

Yllätys liittyi työllistämisen käytännön järjestelyihin. Sekä työnantajalle tarjottavat tuet että niiden hakeminen olivat Sanomalla uusia.

”Byrokratiaa oli yllättävän paljon. Puheluiden ja sähköpostien määrä yllätti hieman, mutta joka puolelta sai myös nopeasti apua. Kaikkea tietoa ei saanut yhdestä paikasta, joten yhteydessä piti olla moniin eri tahoihin. Nyt osaamista on enemmän myös tulevia tilanteita varten”, Kaarina sanoo.

Terhi Toppala
”Osatyökykyisen henkilön työllistämiseen myönnettävä palkkatuki on hyvä keino tasoittaa eriarvoisia lähtökohtia työmarkkinoilla ja tukea niiden työllistymistä, jotka muuten voisivat jäädä työelämän ulkopuolelle. Kokemukseni mukaan tuki tunnetaan media-alalla kuitenkin yhä huonosti. Toivoisin, että työnantajat näkisivät sen mahdollisuudet ja uskaltaisivat ennakkoluulottomasti palkata myös pitkäaikaissairaita – tai esimerkiksi pyörätuolia käyttäviä korkeasti koulutettuja naisia, jotka tilastojen mukaan työllistyvät Suomessa kaikkein heikoiten”, Terhi Toppala sanoo.

Sanomalla työ on rakennettu vastaamaan Terhin tämänhetkistä työkykyä. Kyse ei ole erityisjärjestelyistä vaan ennen kaikkea työn järkevästä organisoinnista. Heti alussa käytiin yhdessä läpi, mitkä työkalut ja kanavat ovat välttämättömiä ja mitkä eivät. Esimerkiksi Slack-kanavien määrää rajattiin, jotta informaatiotulva pysyisi hallinnassa.

”Avoin keskustelu heti alussa on todella tärkeää. Terhi kertoi avoimesti rajoitteistaan, ja me kerroimme, mitä meillä olisi tarjolla. Silloin voidaan yhdessä katsoa, mihin toinen pystyy ja mitä organisaatiolla on tarjota”, Kaarina sanoo.

Työssään Terhi on tähän mennessä tehnyt muun muassa henkilöjuttuja, psykologia-aiheisia artikkeleita ja kirjavinkkejä.

”Olen nauttinut siitä todella paljon, että olen voinut keskittyä pelkästään kirjoittamiseen. Tiedän aika hyvin rajani ja myös sen, mihin en pysty. En usko, että tästä olisi tullut mitään, jos olisin yrittänyt peitellä aivoverenvuodon aiheuttamia vaikeuksiani”, Terhi sanoo.

Terhi toivoo, että työelämässä nähtäisiin entistä useammin ihmisen osaaminen sairauksien, vammojen tai muiden rajoitteiden takaa.

”Suomalaiset työmarkkinat tuntuvat olevan rakennettu ideaali-ihmiselle, joka on satunnaisia flunssia lukuun ottamatta täysin terve ja kokotyökykyinen. Kenenkään työkyky ei kuitenkaan ole aina sata prosenttia, vaan se vaihtelee kaikilla.”

Lue lisää Terhin kokemuksista Hyvän terveyden Näin selviydyn -jutusta ”Olen nyt eri ihminen kuin ennen”