”Jos ei tänne kiinnostaisi tulla, niin mihin sitten!” Sanoman yhteiskuntasuhdevastaavaa ja juristia Peppiina Huhtalaa motivoi työn yhteiskunnallinen merkitys

Yksi esimerkki on kirjojen ja lehtien arvonlisävero, joka on yksi harvoista kaupallista mediaa tukevista ratkaisuista Suomessa.

”Kaikki uudet aloitteet eivät voi olla meille täydellisiä, mutta tavoitteena on, että liiketoimintanäkökulmamme olisi huomioitu. EU-vaikuttamisessa edunvalvontavoitto on joskus sekin, että aloitteet olisivat meille mahdollisimman vähän haitallisia”, Huhtala sanoo.

Vaikuttamistyö tarkoittaa käytännössä jatkuvaa vuoropuhelua viranomaisten, päättäjien ja alan järjestöjen kanssa. Sekä konkreettisten ratkaisujen tarjoamista, joskus ihan pykälätasolla. Huhtala tapaa työssään ministeriöiden edustajia, viranomaisia, europarlamentaarikkoja sekä media-alan toimijoita niin Suomessa kuin Brysselissäkin.

Työtä ei tehdä yksin. Sanoma tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Medialiiton, Elinkeinoelämän keskusliiton ja eurooppalaisten verkostojen kanssa.

”Meidän tehtävämme on tavallaan myös lobata omia lobbausorganisaatioitamme. Niille pitää kertoa, mitkä asiat ovat juuri meille liiketoiminnallisesti kaikkein tärkeimpiä”, Huhtala sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Sanoma tuo omia näkemyksiään esiin myös alan yhteisissä verkostoissa ja järjestöissä.

Ennen Sanomaa Huhtala työskenteli Elinkeinoelämän keskusliitossa digi-, tekoäly- ja teknologiapolitiikan parissa. Sitä ennen hän teki töitä useissa ministeriöissä lainvalmistelun ja julkisen hallinnon kehittämisen tehtävissä.

Viime vuonna hän vietti useita kuukausia Brysselissä seuraten läheltä Euroopan unionin digitaaliseen sääntelyyn liittyvää päätöksentekoa. Huhtala tapasi tuona aikana europarlamentaarikkoja sekä komission ja EU-edustustojen virkakuntaa. Kokemus vahvisti käsitystä siitä, kuinka merkittävässä roolissa EU on nykyään teknologiaa, dataa ja mediaa koskevien pelisääntöjen määrittäjänä.

Brysselistä jäi mukaan myös havainto erilaisista toimintakulttuureista.

”Brysselissä pitää jaksaa kahvitella”, Huhtala sanoo.

Suomessa asioita hoidetaan usein suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Brysselissä puolestaan korostuvat pitkäjänteiset suhteet, verkostot ja jatkuva vuorovaikutus.

Vaikka toimintatavat eroavat toisistaan, suomalaisuudesta on Huhtalan mukaan myös etua.

”Siellä arvostetaan suomalaista suoruutta, luotettavuutta ja rehellisyyttä.”

Vaikka työssä käsitellään monimutkaista lainsäädäntöä ja suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä, Huhtalan mukaan vaikuttamistyön ytimessä ovat lopulta ihmiset ja vuorovaikutus.

”Yritän aina pitää huolen siitä, että vaikka asioista oltaisiin eri mieltä, ihmiset eivät riitele keskenään. Voin olla tarvittaessa tiukka, mutta en aggressiivinen.”

Vaikuttamisessa tärkeää on myös osata mukauttaa viesti tilanteen ja vastaanottajan mukaan.

”Ministerin kanssa keskustelu on erilaista kuin virkamiehen kanssa. Pitää tunnistaa, mitä toinen jo tietää, mikä häntä kiinnostaa ja mikä on se yksi asia, jonka haluat tapaamisesta jäävän tälle mieleen”, Huhtala sanoo.

Vaikuttamistyön lisäksi Huhtalan tehtäviin kuuluu jo voimaan tulleen lainsäädännön tulkintaa ja käytännön soveltamista. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat liiketoimintaa ja ovat samalla sääntelyn mukaisia.

”Yrityksissä liiketoimintapäätöksiä on tehtävä usein nopealla aikataululla, eikä lainsäädäntö ole aina täysin selkeää tai yksiselitteistä”, Huhtala sanoo.

Hänen mukaansa avoin vuoropuhelu viranomaisten kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia.

”Lähtökohtaisesti läpinäkyvyys ja hyvät suhteet ovat aina meillekin eduksi.”

Kiinnostus yhteiskunnallisiin ilmiöihin, teknologiaan ja päätöksentekoon näkyy Huhtalalla myös työn ulkopuolella. Hän on ollut mukana perustamassa TechLadies-verkostoa, joka kokoaa yhteen teknologian, politiikan, hallinnon ja yritysmaailman parissa työskenteleviä naisia.

”Verkosto piti perustaa, koska kukaan muu ei oikein jaksanut puhua teknologiapolitiikasta niin paljon kuin mä”, Huhtala sanoo.

Nykyisin verkostossa on mukana jo yli 70 jäsentä eri organisaatioista. Tivi-lehti nimesi Huhtalan Suomen 50 vaikutusvaltaisimman teknologia-alan naisen joukkoon vuonna 2026. Perusteluissa mainitaan kokemus puhujana, ja myös sana ”ajatusjohtaja”.

Vastapainoa yhteiskunnallisille teemoille tuo tosi-tv, jonka suurkuluttajaksi Huhtala kuvailee itseään. Suosikkeihin kuuluvat muun muassa Erikoisjoukot, Selviytyjät ja Amazing Race Suomi, mutta katselulistalle mahtuvat myös Kardashiansin ja Real Housewivesin kaltaiset ohjelmat.

Peppiina Huhtala on kotoisin Rovaniemeltä ja asui sekä työskenteli Utsjoella ennen muuttoaan Helsinkiin vuonna 2017.

Muutto pohjoisesta pääkaupunkiseudulle jäi mieleen yhdestä erityisestä syystä.

”Muistan esimerkiksi sen, että kun muutin Utsjoelta Helsinkiin töihin maa- ja metsätalousministeriöön, olin aidosti hämmästynyt siitä, kuinka monta radiokanavaa Helsingissä kuuluu”, Huhtala sanoo.

Nyt, vuosia myöhemmin, Huhtala työskentelee yhtiössä, jonka kautta suomalaiset tavoittavat sisältöjä niin printissä, verkossa, radiossa kuin televisiossakin. Huhtalan mukaan yksi työn kiinnostavimmista puolista on juuri se, että Sanomalla käsiteltävät kysymykset ulottuvat yksittäistä yritystä laajemmalle.

Kun mahdollisuus siirtyä Sanomalle avautui, päätös syntyi nopeasti.

”Ajattelin, että jos ei tänne kiinnostaisi tulla, niin mihin sitten!”