Pekka Ruuska: ”Multa menee nihkeästi jutut läpi, mutta sitten kun saan kehua, sillä on painoa”

16.11.2023

Sanoma Media Finland

Pekka Ruuskalla on alkamassa kolmannen työjakson jälkeinen aika. Ruuska on nyt 65-vuotias, mutta ei haaveile eläkepäivistä.

Levy-yhtiöpomo Pekka Ruuskan prioriteetit vaihtuvat. Kärkeen nousevat ukulelen soitto nelivuotiaan ja jalkapalloharkat kuusivuotiaan lapsenlapsen kanssa. Sen jälkeen tulevat musiikkialan ammattilaisten sparraus ja paluu esiintyväksi artistiksi. Tapasimme Ruuskan ja kertasimme vuodet artistiuran alusta Kaiku Entertainmentin Sanoma-kauppaan.

Teksti Jenni Rinkinen, kuvat Samuli Pulkkinen

Suomesta voisi puuttua aika monta rock- ja poptähteä, jos Pekka Ruuskan eropyyntö olisi hyväksytty.

Oli vuosi 1996, Ruuska tuottajana Warnerilla ja toistaiseksi vain epäonnistunut työssään.

Tuottajapestin aloitus ei ollut ollut helppo. Ruuskalle oli annettu lankapuhelin ja työhuone, mutta ei artisteja eikä projekteja. Ne hänen tulisi löytää itse. Torstaikokouksissa toimitusjohtaja totesi viikko toisensa jälkeen, että ”Pekan sarake on saatana taas nolla”.

Mieli alkoi olla maassa. Nyt Ruuska istui Warnerin silloisen tuotantopäällikön Esa Niemisen kanssa autossa ja puuskahti, että ehkä pitäisi vaan erota.

”Ehkä niin”, vastasi Nieminen.

Nieminen oli pyytänyt Ruuskaa Warnerille sen jälkeen, kun he olivat yhdessä tehneet Essi Wuorelan levyn. Kestohitiksi noussut Naimisiin oli Ruuskan biisi, kiinnostusta levypomoissa oli herättänyt myös Ruuskan menestys sooloartistina.

Autokeskustelun jälkeen Ruuska meni pomon luo ja ilmoitti eroavansa. Siihen ei suostuttu, sen sijaan Ruuska sai palautetta: ”Tapa, jolla teet työtä tulee kantamaan hedelmää.”

Ensimmäinen täysosuma oli Rasmus. Sitten tulivat Zen Café, Maija Vilkkumaa, Pikku G, Juha Tapio ja Johanna Kurkela.

”Mun tehtävä on löytää ne taiteelliset viestit, joilla on kaikupohjaa yleisössä.”
Pekka Ruuska

Ruuskan mekanismi A&R- ja tuottajahahmona oli yksinkertainen: hän etsi laulunkirjoittajia, jotka tekevät itse musansa. Kuunteli demoja. Kävi keikoilla. Seurasi aktiivisesti, mitä muut tekivät. Kyseli kavereilta. Vilkkumaasta Ruuska sai vinkin kaverin puolisolta.

Sama mekanismi toimii edelleen. Aktiivisuus tarkoittaa nyt somen ja muodinkin seuraamista. Spotifyn kuuntelua. Ramses II:sta vinkkasi Nelonen Median johtajan Kari Laakson tytär.

”Levy-yhtiötyössä kiehtoi alusta alkaen, että saatoin olla juuri se, joka keksii läpimenevät artistit satakertaisen tarjonnan joukosta. Mun tehtävä on löytää ne taiteelliset viestit, joilla on kaikupohjaa yleisössä”, Ruuska sanoo.

Ruuska puhuu Warnerin ajastaan työelämänsä toisena jaksona.

Ensimmäinen oli artistinen toiminta ja biisinkirjoittaminen. Keikkailu alkoi 1980-luvulla gospelmuusikkona ja loppui vuonna 2000. Läpimurto tapahtui vuonna 1990 Rafaelin enkeli -kappaleella. 33 vuotta myöhemmin biisillä on Spotifyssa kuukausikuuntelijoita yhä yli 100 000 ja sitä on striimattu yli 10 miljoonaa kertaa.

”Olen älyttömän iloinen, että olen tehnyt biisin, joka jäi elämään.”

Pekka Ruuskan mekanismi A&R- ja tuottajahahmona on ollut yksinkertainen: hän etsii laulunkirjoittajia, jotka tekevät itse musansa.

Kolmas jakso työelämässä alkoi sen jälkeen, kun Ruuska perusti oman levy-yhtiön Kaiku Entertainmentin vuonna 2007.

”Olin Warner-vuosien aikana huomannut, että bisneksen tekeminen on hauskaa. Olin edelleen viehättynyt pelistä, jossa kisataan siitä, kuka löytää kenetkin.”

Yrittäjäksi ajoi luonne. Ruuska ei sanojensa mukaan mene elämän isoissa käänteissä fiiliksellä vaan pyrkii pärjäämään mahdollisimman viisaasti elämän arvaamattomuuden kanssa. Piirrettä voisi kuvailla turvallisuushakuiseksikin.

Yrittäjäksi lähtöä helpotti, kun Ruuska sai Kaiku Entertainmentiin mukaansa Juha Tapion ja Samuli Putron. Helsingin Pohjoisrannassa sijaitseva HIP-studiokin oli valmiina. Toiminnan rahoittamiseksi Ruuska opetti HEO-kansanopistossa iltaisin lauluntekoa.

Homma alkoi rullata, kun tekijänoikeuksista saatiin tuloja ja mukaan uusia artisteja.

Kuusitoista vuotta myöhemmin Kaiussa on kymmenkunta työntekijää, 30 artistia sekä toinen mokoma biisinkirjoittajia ja tuottajia. Joukosta on vuosien varrella noussut tuottajatähtiä, kuten Antti Tuiskusta ja Jannasta tunnettu Jurek, Anna Abreun ja Reino Nordinin tuottaja Tido sekä Eppu Kosonen, joka on tuottanut JVG:tä, Jonna Tervomaata ja Samuli Putroa.

Sanoma osti osan Kaiku Entertainmentista vuonna 2018. Saman vuoden toukokuisena perjantai-iltapäivänä Nelonen Median musiikkijohtaja Mikko Koivusipilä oli kysäissyt Ruuskalta: ”Mitä sitten, kun jäät pois Kaiusta?”

Ennakoija ja elämän arvaamattomuuksia taklaava Ruuska innostui. Kaiku Entertainment menisi Sanomalle, aluksi vain osittain, mutta niin, että Ruuska voisi lopulta siirtyä itse syrjään.

Nelonen Media oli juuri aloittanut festivaalien ja musiikkitapahtumien järjestäjänä ja Sanomalla oli runsas kattaus radioita. Musiikin tuottaminen olisi siihen luonteva lisä.

Kun tieto myynnistä julkistettiin, Sanoman markkina-aseman mahdolliset negatiiviset vaikutukset nostettiin puheeksi eduskunnassakin. Artistit sen sijaan ottivat muutoksen vastaan hyvin ja viisi vuotta myöhemmin juuri mikään Kaiun toiminnassa ei ole muuttunut: Kaiulla on omat tilat ja oma nimi. Nelonen Media tekee edelleen monipuolisesti yhteistyötä kaikkien artistien ja levy-yhtiöiden kanssa.

”Radion markkinaosuuksissa Kaiku on kokoaan isompi, mutta sitä mikä on synergian tulosta, on vaikeampi määritellä”, Ruuska sanoo.

Tammikuussa 2023 Kaiku siirtyi kokonaan Sanomalle ja marraskuun lopussa Ruuska siirtyy sivuun. Kaiku Entertainmentin uusi johtaja on Marja Kokko.

”Annan säännöllisin väliajoin palautetta, joka vähän sattuu. Koska sitä ei kerro äiti, ei puoliso eikä bändiläinen, ei keikkamyyjä.”
Pekka Ruuska

On alkamassa kolmannen työjakson jälkeinen aika. Ruuska on nyt 65-vuotias, mutta ei haaveile eläkepäivistä.

Työnteko jatkuu. Tärkeysjärjestys on eri.

Ensimmäisenä Ruuskalla tulee vaarius: ”Aika iso työjuttu saa olla, jotta lapsenlapsen futistreenit ohittuvat.”

Työjutuista päällimmäisenä on sparraus: ”Käytän kokemusta sellaisiin ihmisiin, jotka kokevat hyötyvänsä siitä.”

Tuottajana Ruuska on ollut tiukka. Se tarkoittaa sitä, että Ruuska antaa säännöllisin väliajoin palautetta, joka vähän sattuu. Koska ”sitä ei kerro äiti, ei puoliso eikä bändiläinen, ei keikkamyyjä”.

”Mun duunissa ei saa olla riippuvainen tunteesta, että kaikki rakastaa mua. Se välivaihe tulee aina, jossa susta ei todellakaan pidetä. Mun työkalu on karheuden logiikka, multa menee nihkeästi jutut läpi. Mutta sitten kun saan kehua, sillä on painoa.”

Ja sitten on paluukeikka. Sen Pekka Ruuska soittaa Sanomatalon ysikerroksessa sanomalaisille marraskuun viimeisenä päivänä. Luvassa on huippubändi ja pieni setti olemassa olevia biisejä, jotka ovat relevantteja vielä tänäkin päivänä.

”Oon taas innostunut esiintymishommasta, ehkä jopa uuden musiikin julkaisemisesta”, Ruuska sanoo.

Pekka Ruuskan nelivuotias lapsenlapsi teki vaarilleen rannekorun, joka kulkee aina mukana.