”Ympäristö nousee HS:n journalismin ytimeen ennennäkemättömällä tavalla visuaalisen digikerronnan ja datajournalismin keinoin. Tavoite on tarjota lukijoille luotettavaa ja havainnollista tietoa kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavista muutoksista”, HS:n toimituspäällikkö Laura Saarikoski sanoo.

 HS on nimittänyt toimittaja Petja Pellin uudeksi teemakirjeenvaihtajaksi. Pelli seuraa vuoden ajan luontokatoa, sen seurauksia ja siihen vaikuttavia ratkaisuja.

 Lisäksi HS perustaa uuden digitaalisen HS Ympäristö -sisältökokonaisuuden, josta lukijat löytävät kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat uutiset ja ilmiöjutut ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, luonnosta ja retkeilystä. Ympäristökokonaisuudesta vastaavaksi tuottajaksi on nimitetty toimittaja Piia Elonen.

Molemmat aloittavat uusissa töissään 1. syyskuuta.

Tuleva syksy on sekä Suomessa että maailmalla isojen ympäristöpäätösten syksy. Suomen hallituksen on määrä päättää ilmastotoimista syyskuussa, ja YK pohtii luonnon monimuotoisuutta suuressa etäkokouksessa lokakuussa ja ilmastonmuutosta Skotlannissa marraskuussa.

”Myös HS:n journalismin ytimeen ympäristö nousee ennennäkemättömällä tavalla visuaalisen digikerronnan ja datajournalismin keinoin. Tavoite on tarjota lukijoille luotettavaa ja havainnollista tietoa kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavista muutoksista”, HS:n toimituspäällikkö Laura Saarikoski sanoo.

Luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli aikoo raportoida läheltä ja kaukaa: ”Luonnon monimuotoisuutta katoaa Australian koralliriutoilla ja Amazonin sademetsässä mutta myös Suomen metsissä, soilla ja joissa.” KUVA: HEIDI PIIROINEN / HS

Luontokadon kirjeenvaihtajana aloittava Petja Pelli siirtyy tehtävään HS:n ulkomaantoimituksen vt. esihenkilön paikalta. Aiemmin Pelli on työskennellyt muun muassa Tukholman-kirjeenvaihtajana.

”Luontokato on tähän asti ikään kuin lymynnyt ilmastonmuutoksen varjossa. Pitkällä aikavälillä se voi kuitenkin olla ihmiskunnalle vielä ilmastonmuutostakin isompi ongelma. Ihminen on vain yksi laji luonnon herkässä verkostossa ja saa luonnosta kaiken tarvitsemansa. Erillisyys on pelkkää harhaa. Aihe on ajankohtainen, koska nyt siihen on uudella vakavuudella herätty. YK:n luontokokouksessa haluttaisiin luoda maailmalle luonnonsuojelun 'Pariisin sopimus'. Iso pyörä on lähtenyt pyörimään”​, Pelli sanoo.

Ympäristötuottaja Piia Elonen katselee korkeita kuusia lähimetsässään. Hän haluaa tehdä juttuja myös suomalaisten omasta luontosuhteesta, retkeilystä ja elämyksistä. KUVA: HEIDI PIIROINEN / HS

Ympäristökokonaisuudesta vastaavana tuottajana aloittaa Piia Elonen, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa ilmastokirjeenvaihtajana sekä talouden ja politiikan toimituksen esihenkilönä.

”Ensinnäkin haluan tarjota lukijoille ajattelun aineksia ymmärtää elinympäristössämme tapahtuvia muutoksia ja kehityskulkuja. Mitä ihminen on tekemässä itselleen ja muille lajeille? Toisekseen haluan omalta osaltani olla auttamassa HS:n lukijoita löytämään luonnon äärelle. Moni saa luonnosta iloa ja energiaa, mutta arjessa oma luontosuhde saattaa jäädä kaikkien kiireiden jalkoihin”, Elonen sanoo.

Torstaina vietetään Itämeren suojelussa kunnostautuneen John Nurmisen säätiön ideoimaa Itämeripäivää. Päivän tarkoitus on levittää tietoa Itämerestä ja innostaa rantavaltioiden asukkaita uhanalaisen merensä suojeluun.

”Ympäristöhaasteiden joukossa Itämeren suojelu on toivoa herättävä hanke, koska siihen jokaisen on helppo vaikuttaa. Kannattaa esimerkiksi syödä kasviksia tai luonnonkaloja, kierrättää, kerätä roskia sekä välttää veneilyssä myrkkymaaleja ja jätevesien laskemista mereen. Palkinnon voi korjata puhtaampina rantoina, kirkkaampina vesinä ja hyvinvoivana meriluontona”, HS:n torstaisessa pääkirjoituksessa todetaan.

HS näyttää suorana Itämeripäivän Helsinki puhuu -keskustelut torstaina klo 8.30–19 HS.fi:ssä. Petja Pellin ja Juha Kauppisen keskustelu luontokadosta alkaa klo 15.15. Keskusteluja voi seurata myös paikan päällä Esplanadin puistossa Helsingissä.