Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai uutistoimitukset järjestäytymään nopeasti uudelleen. Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa siirryttiin sodan ympärivuorokautiseen uutisseurantaan ja paikan päältä on säännöllisesti raportoitu koko vuosi.
Nainen kävelee tuhoutuneen kerrostalon edessä Borodjankassa toukokuussa 2022. Kaupunki kärsi pahoin Venäjän joukkojen Kiovan piiritysyrityksistä. Borodjanka sijaitsee noin 23 kilometriä Butsasta länteen. Kuva: Rio Gandara / HS
"Toimitus on tehnyt urotöitä koko vuoden laajalla rintamalla", Helsingin Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka sanoo.
"Ilta-Sanomille oli sodan alusta alkaen selvää, että teemme kaikkemme välittääksemme suomalaisille lukijoille runsaasti ajantasaista ja oleellista tietoa Ukrainan sodasta. Siihen velvoittaa jo IS:n historiakin: Ilta-Sanomat on kuitenkin perustettu aikoinaan demokratian varjelemiseksi. Luvuistamme näkee, miten paljon kansalaiset ovat luottaneet tekemäämme Ukraina-uutisointiin", päätoimittaja Ulla Appelsin kertoo.
Vuoden takaisen helmikuun 24. päivän jälkeen Ukrainasta on Helsingin Sanomissa kirjoitettu 5 211 juttua, joissa aihesanana on Ukraina, Ilta-Sanomissa julkaistuja juttuja on 5 663. Aluemedioissa Ukrainaa käsitteleviä juttuja on julkaistu 3 644. Lisäksi lukijoiden kirjoittamia Ukraina-aiheisia mielipidetekstejä on julkaistu Helsingin Sanomissa 449.
Sekä HS että IS ovat päivittäneet aiheesta jatkuvaa seurantaa läpi vuoden. Ilta-Sanomien seurantajutun käyntimäärä on huikea yli 129 miljoonaa ja Helsingin Sanomissa vastaava luku on yli 36 miljoonaa.
Ukraina on myös kiinnostanut suomalaisia. Kävijämäärät uutissivustoilla kasvoivat keväällä huikeasti ja enimmillään kävijöitä oli viikolla 9 (2022), kun HS:n käyntien määrä oli yli 20 miljoonaa ja IS:ssä yli 60 miljoonaa.
"Tiedontarve on edelleen valtava, ja meidän täytyy pystyä vastaamaan tähän haasteeseen. Laatujournalismin ydin, luotettava ja ajantasainen tiedonvälitys on nyt arvossaan, kun valeuutisten ja sotapropagandan seasta pitää suodattaa olennaiset tosiasiat", Antero Mukka sanoo.
Sotauutisointi on yhteinen ponnistus ja tavoittaa myös uusia yleisöjä
Ukraina-uutisointia on tehty saavutettavaksi erilaisille kohderyhmille. Sodan syttymistä seuranneina viikkoina HS:n jutut olivat avoimia kaikille lukijoille. HS Lasten Uutiset julkaisi Ukrainasta artikkeleita, jotka selittävät kriisiä kouluikäisille lapsille. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat myös julkaisevat uutisia Ukrainan tilanteesta venäjäksi.
"Hyvin pian sodan syttymisen jälkeen teimme laajan artikkelin ukrainalaisten siviilien kärsimyksistä. Tämä artikkeli käännettiin venäjäksi ja sen seurauksena IS oli ensimmäinen suomalainen media, jonka sivuille Venäjä esti pääsyn", Ulla Appelsin kertoo.
Venäjän hyökkäyssodan alettua Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien oma toimittaja ja kuvaaja ovat raportoineet paikan päältä Ukrainasta säännöllisesti. Näin varmistetaan ensikäden tieto kriisialueiden tapahtumista.
Helsingin Sanomien Petteri Tuohinen ja Kalle Koponen raportoivat Ukrainasta.
Ilta-Sanomien toimittaja Mikko Marttinen matkasi helmikuussa 2022 halki Ukrainan raportoidessaan paikan päältä keskelle sotaa joutuneesta maasta. Tässä ollaan Slovakian raja-asemalla. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
Sota-alueella työskentelyssä toimittajien turvallisuuden varmistaminen on ensisijaisen tärkeää ja juttukeikkoihin valmistaudutaan huolella. Moni toimittaja on kuvaillut Ukrainassa raportoinnin olleen erityisen mieleenpainuvaa.
"Ukrainassa on kohdattu asioita, joita keskiverto toimittaja ei urallaan tule kohtaamaan. Paikalla on oltu omin silmin ja korvin todentamassa sodan kauheutta", Antero Mukka sanoo.
Ukrainassa käyneet toimittajat ja kuvaajat ovat kokeneita ammattilaisia, moni on aiemminkin työskennellyt kriisialueella. Sota-alueilta palatessa heillä on mahdollisuus työterveyden keskusteluun. Psykologin tukea on tarjottu myös muille kuin paikan päällä olleille.
Sotaa on seurattu erittäin aktiivisesti myös kotitoimituksissa. Sodan vaikutukset koskettavat myös suomalaisia erityisellä tavalla. Esimerkiksi ISTV:n Ukraina-studiot ovat olleet erittäin katsottuja.
"Sotauutisointi on ollut koko toimituksen yhteisponnistus", Ulla Appelsin summaa.
Ilta-Sanomien Antti Virolainen haastattelee kenraalimajuri (evp) Pekka Toveria ISTV:n studiossa.
Aluemediat kertovat ukrainalaisten sopeutumisesta paikalliseen arkeen
Aluemedioissa on myös raportoitu Ukrainan tilanteesta tiiviisti. Samalla näkökulma sodan vaikutuksiin on ollut erityisen paikallinen.
"Sanoman verkoston ansiosta alueelliset mediat ovat pystyneet seuraamaan ja uutisoimaan tarkasti Ukrainan tilannetta alusta saakka. Luotettavaa ja laadukasta tietoa on pystytty näin tarjoamaan valtavasti.
Hienon yhteistyön ansiosta Satakunnan Kansan toimitus on voinut keskittyä siihen, miten sota heijastuu omaan maakuntaan, esimerkiksi sotaa paenneiden ukrainalaisten elämään Satakunnassa", toimituspäällikkö Hannu Pitkäranta kertoo.
Aamulehdessä on myös kerrottu ukrainalaisten pakolaisten saapumisesta Pirkanmaalle ja esimerkiksi raportoitu heidän oloistaan vastaanottokeskuksessa. Toimituksesta tehtiin myös juttukeikka Ukrainan rajalle avustusbussin kyydissä.
Maaliskuun 2022 alussa Aamulehden toimittaja Elina Venttola ja kuvaaja Eeva Valtokari matkasivat tamperelaisen avustusbussin mukana Ukrainan ja Puolan väliselle rajalle. Paluumatkalla bussissa matkustivat myös Ukrainasta Tampereelle sotaa paenneita ihmisiä. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti
Ukrainan tapahtumat ovat koskettaneet suomalaisia laajasti ja näkyvät myös pienempien paikallislehtien uutisoinnissa.
"Toimituksissamme Jämsässä, Mänttä-Vilppulassa ja Keuruulla seurataan alueillemme tulleiden ukrainalaisten arkea ja sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Viimeksi olemme uutisoineet ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäynnistä", KMV-lehden, Suur-Keuruun sekä Jämsän Seudun päätoimittaja Eija Ruoho kertoo.
"KMV-lehdessä Ukrainasta sotaa paennut Oksana Nastych aloitti helmikuussa lehden kolumnistina. Kolumnit julkaistaan verkossa sekä suomeksi että ukrainan kielellä kyrillisin kirjaimin avoimina juttuina, jotta myös täällä asuvat ukrainalaiset voivat niitä lukea", Ruoho kertoo.
Kolmosluokkalainen Stanislav Shvets harjoitteli valmistavan opetuksen tunnilla suomea värien ja vaatteiden avulla. Hän luki suomeksi kirjoitetusta tekstistä, minkä väriseksi jääkiekkoilijan varusteet täytyy värittää. Kuva: Sallamari Lahtivuori / Jämsän Seutu
Sodan vuosipäivää huomioidaan eri tavoin
Venäjän hyökkäyssodan alusta on tänään kulunut tasan vuosi. Sodan vuosipäivästä on tarkoitus uutisoida näyttävästi eri medioissa.
IS järjestää ison Ukraina-tilaisuuden, jossa on keskustelemassa on tunnettuja asiantuntijoita Pekka Toverista Mika Aaltolaan ja saadaan suoraa raporttia Kiovasta. Paikan päällä Sanomatalon Mediatorilla esiintyy myös ukrainalainen lapsikuoro.
Aamulehdessä kerrataan tänään vuoden takaisen helmikuun 24. päivän tapahtumat hetki hetkeltä.
"Näytämme kuvina, millainen tuhon vuosi Ukrainassa on ollut. Lisäksi pohdimme, millaista on aikanaan Ukrainan jälleenrakennus. Ukrainan värit näkyvät vuosipäivänä Aamulehden saitilla ja myös painetussa lehdessä", uutispäällikkö Tatu Airo kertoo.
"Vuosipäivän aikaan selvitämme maakuntaan muuttaneiden ja vuoden aikana tapaamiemme ukrainalaisten elämää, tunnelmia ja työtilannetta. Haluamme muistuttaa ihmiseltä ihmiselle, että sota jatkuu ja tekee miljoonien ihmisten elämästä joka päivä vaikeaa", Satakunnan Kansan toimituspäällikkö Hannu Pitkäranta sanoo.