"Sanotaan, että pakko on paras kirittäjä. Koronapandemia on paitsi muistuttanut uutistyön merkityksellisyydestä, ollut myös digitaalisen ajan asiantuntijatyön korkeakoulu. Uutiskiireen keskellä piti rakentaa toimituksen arki toimivaksi etämaailmassa. Tekninen muutos sujui hämmästyttävän hyvin ja videokokouksista tuli nopeasti rutiinia, mutta erityisesti spontaani ideointi ja ketterät suunnanmuutokset ovat etämaailmassa vaikeita rasteja. Niitäkin varten pitää olla rutiini, ettei arki lipsahda vain suorittamiseksi", Aamulehden uutisista vastaava toimituspäällikkö Riina Nevalainen kirjoittaa.
Vuoden journalistiseksi pomoksi viime vuonna valittu Nevalainen antaa viisi vinkkiä poikkeusajan johtamiseen, ja pohtii, mitä olisi voinut tehdä toisin.
”Reilu vuosi sitten, keskiviikkona 11. maaliskuuta 2020, vastaanotin Suuressa journalistigaalassa vuoden journalistisen pomon palkinnon. Hetki oli poikkeuksellinen: jos gaala olisi ollut päivää myöhemmin, se olisi luultavasti peruttu.
Koronavirus oli kevään edetessä alkanut näkyä toimituksen arjessa viikko viikolta enemmän. Kiinnitin itse huomiota koronaan ensi kerran tammikuisena aamuna, kun puhelimeeni tuli notifikaatio Kiinassa leviävästä ”mysteeriviruksesta”. Vähänpä siinä hetkessä ymmärsin, miten paljon kyseinen virus tulisi muuttamaan arkemme ja työtämme.
Aamulehden uutisista vastaavana toimituspäällikkönä työhöni kuuluu monenlaisia rooleja: olen tiiminvetäjä, uutistyön johtaja ja kehittäjä. Minulle mennyt vuosi pakotti miettimään johtamisen olemusta. Monessa hetkessä on pitänyt toimia käytettävissä olevan parhaan tiedon mukaan, mutta näillä eväillä olen ainakin päässyt alkuun:
- Hallinnan tunne ratkaisee. Kun kaikki eli organisaatio, tiimiläiset ja pomo itse ovat tilanteen tasalla, muutoksiin on helppo reagoida ja nopeisiin käänteisiinkin on mahdollista löytää ratkaisuja. Hallinnan tunnetta edesauttaa myös hyvä valmistautuminen ja perehtyminen. Pitää olla askel edellä. Tieto ei lisää tuskaa.
- Ole ihminen. Kun maailmassa myllertää, pomokin voi näyttää tunteensa ja epävarmuutensa. Tärkeää on joka tilanteessa ratkaisukeskeisyys. Omia huolia ei kaadeta tiimin niskaan.
- Kysy, mitä kuuluu. Etäaikana tämän eteen pitää tehdä töitä, koska käytäväkohtaamisia ei ole. Kysymyksiin pitää vastata heti, kun se on mahdollista. Jos ei tiedä, pitää luvata ottaa selvää mahdollisimman pian. Epävarmuuskin helpottuu, jos mietityttävät asiat puhuu auki.
- Esimerkin voima. Ei voi olettaa muilta, jos ei ole valmis laittamaan itseään likoon. Myös oma energia tarttuu. Vaikka olisi kuinka nahkea aamu, toimituksen Teams-aamupalaveriin ei ole asiaa nuutuneena.
- Priorisointi. Pitää osata erottaa isot asiat pienistä ja tärkeät vähemmän tärkeistä. Koskee sekä journalismia että johtamista.
Uutistoimituksissa koronavirus on muistuttanut työmme tärkeydestä ja merkityksestä. Lukijoiden tiedontarve on ollut ajoittain valtava. Vahva kokemus työn merkityksellisyydestä on kannatellut toimitusta kiireen keskellä.
Valitsimme heti alussa koronavirusuutisointiin linjan, jonka mukaan haluamme välittää mahdollisimman kattavan tilannekuvan, mutta emme kauhistele tai pelottele. Monta epidemian käännettä Pirkanmaalla on tuotu vuoden mittaan julki ja monelta huhulta on katkaistu siivet. Kiitos toimituksen rautaisten ammattilaisten, Aamulehdessä syntyi heti epidemian alussa luottamukselliset ja toimivat välit alueen viranomaisiin. Tietoa on ollut saatavilla, kun sitä on tarvittu.
Korona-ajan keskellä toteutimme siirron Alma Medialta Sanomalle, joten tekemistä on riittänyt. Tiukimman lockdownin aikaan laskin eräänä perjantaina käyneeni Teams-keskusteluita yli viidenkymmenen ihmisen kanssa. Ja siihen muut viestikanavat ja tietysti etäpalaverit päälle. Onneksi illalla pääsi hengittämään metsäpoluille.
Pomona olen toki miettinyt: Mitä olisi viimeisten 14 kuukauden aikana pitänyt tehdä toisin? Kun viime keväänä varoiteltiin koronan toisesta tai kolmannesta aallosta, viesti olisi pitänyt ottaa tosissaan. Olisi pitänyt ymmärtää valmistautua siihen, ettei vielä syksyllä palata lähitöihin. Erityisesti spontaani ideointi ja ketterät suunnanmuutokset ovat etämaailmassa vaikeita rasteja. Niitä varten pitää olla rutiini, ettei arki lipsahda vain suorittamiseksi.
Lisäksi viime kesänä olisi pitänyt tavata tiimiläisiä kasvokkain mahdollisimman paljon. Jälkikäteen arvioituna kesä oli koronan näkökulmasta hyvä.
Myös se harmittaa, että en ole toteuttanut lupaustani. Lupasin nimittäin ennen journalistipalkinnon gaalaa, että jos voitto tulisi, tarjoan kuohuvaa koko tiimille. Voitto tuli, mutta tiimin juhlat odottavat yhä. Toivottavasti tämä virheen korjaaminen onnistuu mahdollisimman pian."
Kirjoittaja on Aamulehden uutisista vastaava toimituspäällikkö.
Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti
