Lapsilla on digitaalisessa maailmassa vanhempiinsa selvä etumatka: vanhemmat ovat vasta ensimmäisessä kaarteessa, kun lapset jo tuulettavat maalissa. Perheissä pohditaan, kuinka paljon lapset saavat viettää aikaa puhelin kädessä ja paljonko viikossa sallitaan peliaikaa. Osa vanhemmista näkee uuden teknologian mahdollisuutena, toiset taas rajoittavat digitaalisten välineiden käyttöä.
”Perheen yhteistä, suorituksista vapaata aikaa on vähän, ja kun ollaan yhdessä kotona, lapset pelaavat, viettävät aikaa YouTubessa tai somettavat kuten vanhempansakin. Siitä syntyy tunne, että ollaan yhdessä saman katon alla, mutta ei oikeasti kohdata. Vanhemmat ovatkin alkaneet kaivata yhteistä ei-digitaalista tekemistä ja valmiita yhdessä tekemisen malleja. Läsnäoleva vanhemmuus ei enää ole itsestäänselvä taito”, päätoimittaja Minna McGill sanoo.
Suomalaisten lapsiperheiden arkea selvitettiin Sanoma Media Finlandin teettämässä ja 15/30 Researchin toteuttamassa Perhe 2015 -tutkimuksessa. Etnografisessa tutkimuksessa haastateltiin 50 ihmistä, jotka olivat 15:stä tarkkaan valitusta perheestä eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa mukana olleet perheet valittiin Sanoman segmentointitutkimuksen perusteella, ja haastattelut tehtiin loka–joulukuussa 2014.
Menestyminen on kaikki kaikessa
Menestyminen on noussut yhdeksi tärkeimmistä mittareista, joilla perheet arvioivat itseään. Sosiaalinen media suoltaa esimerkkejä täydellisestä perhe-elämästä, mikä aiheuttaa nykyvanhemmille riittämättömyyden tunnetta. Lapsille etsitään jatkuvaa tekemistä, ja valtaosa vaihtoehdoista on suorituskeskeisiä. Vanhemmat kuitenkin kaipaavat myös harrastusmahdollisuuksia, joissa ei kilpailla. Moni kaipaa vinkkejä ja käytännön vaihtoehtoja siihen, miten suorittamisesta voisi vapautua.
”Vanhemmuuden ja perhe-elämän brändääminen on tullut osaksi arkea, ja se synnyttää monissa menestymisen painetta. Vaikeuksia kohdatessaan perheet ovat kuitenkin helposti yksin ja hädissään. Itsekseen pärjäämisen eetos on vahva, eikä apua välttämättä kehdata tai osata pyytää, vaikka sitä olisikin saatavilla. Verkon vahvat yhteisöt ovatkin monelle kanava, joissa uskaltaa olla oma itsensä, pyytää apua ja hakea halutessaan nimettömänä vertaistukea”, Minna McGill sanoo
Vaikka lapset ovat perheissä entistä keskeisemmässä roolissa, eivät monet vanhemmat ole enää valmiita luopumaan elämäntyylistään perheen perustamisen takia. Ydinkeskustan palvelujen vuoksi ollaan valmiita tinkimään neliöistä eikä autonhankinta ole mikään itsestäänselvyys. Arvostusten muuttuminen heijastuu voimakkaasti kulutusvalintoihin, mikä näkyy esimerkiksi ruoan nettikaupan suosion kasvussa.
”Perheiden arkea pyörittävät kuitenkin yhä edelleen äidit; he jopa haluavat hoitaa kotitöitä, jotta isille jäisi enemmän aikaa luoda vahva side lapsiin”, 15/30 Researchin toimitusjohtaja Markus Keränen kertoo.