Viron johtava lehtijakelija Lehepunkt on kuulunut Rautakirjaan jo viiden vuoden ajan. Yhtiö hoitaa 1 400 lehtipisteen logistiikan ja on ulkomaisten lehtien tärkein maahantuoja. Lehepunktin markkinaosuus on noin 90 % ja valikoimassa on yli 900 lehtinimikettä.
Lehepunktin noin 80 työntekijää hoitaa sanoma- ja aikakauslehtien myyntipistelogistiikan lisäksi yksityiskuluttajien tilaamat lehdet niiden jakopisteisiin eli pääasiassa postikonttoreihin. Tallinnan lisäksi aluekonttoreita on Tartossa, Pärnussa ja Jũhvissa. Koko Viro on jaettu kuuteen alueeseen, joista kolme on Tallinnassa. Kustakin alueesta huolehtii oma myyntiedustaja, jolla on noin 200-300 lehtipistettä.
Ulkomaisten lehtien osuus 10 %
Lehepunkt tekee paljon yhteistyötä Suomen Lehtipisteen kanssa. Iso määrä ulkomaisia aikakauslehtiä kulkee Suomen kautta. Myös koko SanomaWSOY-konsernin eurooppalaisesta suhdeverkostosta on ollut hyötyä. Lehepunkt on solminut myös suoria sopimuksia ulkomaisten kustantajien kanssa ja osa ulkomaisista lehdistä tulee jo suoraan Viroon. Iltapäivälehdet saapuvat näin perille nopeammin kuin Suomen kautta, osa jopa kaksi päivää aiemmin.
- Virossa ei vielä lueta kovin paljon englannin- tai saksankielisiä lehtiä. Määrä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Ulkomaisten lehtien osuus myynnistä on noin 10 %. Lehtien kappalemäärät ovat vielä pieniä. Virossa asuu vain viidennes Suomen asukasmäärästä eli reilu miljoona ihmistä. Venäjänkieliset lehdet tulevat Viroon Latvian Preses Servissin kautta. Lisäksi Virossa on omia venäjänkielisiä lehtiä, kertoo Lehepunktin logistiikkapäällikkö Erki Tevet.
Lehtien lajittelu on käsityötä
- Lehepunktin lähivuosien haaste on tekniikka. Lehtien lajittelu ja liitteistys ovat toistaiseksi käsityötä, sillä palkkakustannukset ovat olleet tekniikan vaatimia investointeja edullisemmat. Käsityön laatu on myös konelajittelua parempi, vaikka inhimillisiä virheitä joskus sattuukin, kertoo Tevet. - Siirrymme konelajitteluun todennäköisesti vuoteen 2007 mennessä, hän jatkaa. Kuljetus puolestaan ulkoistettiin pari vuotta sitten kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.
Tietojärjestelmät Lehepunktissa ovat vähintään Suomen tasolla, elleivät jopa kehittyneemmät. Lehepunkt on rakentanut oman jakelujärjestelmänsä muutama vuosi sitten. Järjestelmä on otettu käyttöön Latviassakin, ja sitä kehitetään koko ajan. Oma jakelujärjestelmä onkin yksi Lehepunktin tärkeimmistä voimavaroista.
Tulevaisuuden haasteet
Virossa lehdet on perinteisesti ostettu kioskeista. Vasta isot marketit ja tavaratalot ovat tuoneet tullessaan muunlaiset lehtipisteet. Uuden lain mukaan kioskien pitää olla kiinteitä rakennuksia, joten kymmenet kioskit joutuvat lopettamaan toimintansa.
Markkinajohtajan on hyvä olla varuillaan ja tähyillä koko ajan uusia haasteita. Lehepunktissa on kehitteillä esimerkiksi varastohotelli kirjakaupoille, kustantajille ja kirjapainoille. Lehepunktin myyntijohtaja Allan Liima esittelee myös mielellään kokoustilan seinällä olevaa Viron karttaa, josta näkee vaivattomasti Lehepunktin myyntipisteet sekä ne paikat, joihin on vielä päästävä.
- Lehepunktin kasvu on ollut tähän saakka todella nopeaa. Nyt olisi aikaa kehittää uusia toimintamalleja. Lehepunkt hakee koko ajan uusia ja uudenlaisia kumppaneita, joiden kautta lehtiä voitaisiin myydä lisää. Keskustelua on käyty esimerkiksi puutarhaliikkeiden kanssa. Stockmannilla Tallinnassa on jo lastenosastolla lastenlehtiä, kertoo Liima.
Lehepunkt on vasta aloittanut lehtien myynnin konseptoinnin kunkin ketjun kanssa erikseen. Konseptoinnin myötä saadaan konseptikäsikirjat, joissa määritellään osapuolten vastuut, esillepanot ja kampanjointi. Virossa kustantajat itse huolehtivat markkinoinnista, mutta Lehepunkt tarjoaa siihen puitteet.
Teksti ja kuva : Anu Sauramaa