SanomaWSOY:n vuositulos 2002

SanomaWSOY:n liikevoitto parani 134,4 (96,5) milj. euroon vuonna 2002. Rahavirta osaketta kohden oli 1,33 (1,24) euroa ja tulos osaketta kohden 0,22 (0,35) euroa. Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 661,0 (656,9) ja liikevoitto 58,6 (50,9) milj. euroa. Vuodelta 2002 ehdotetaan 0,40 euron osakekohtaista osinkoa.

Tulevaisuuden näkymät

Euroalueen talouden ennakoidaan kasvavan hitaasti myös vuonna 2003. Euroalueen bruttokansantuote kasvaa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen joulukuisen ennusteen mukaan 1,5 % ja Suomen 2,7 %. Tämä merkitsee myös mainosmarkkinoiden kehityksen jatkumista vaisuna SanomaWSOY:n tärkeimmissä toimintamaissa, Suomessa ja Hollannissa. Selvää mediamainonnan kasvukäännettä ei ole näkyvissä.

SanomaWSOY:n liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vuonna 2003 bruttokansantuotetta nopeammin. Kasvun toteutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti kehitys sanomalehti-, aikakauslehti- ja televisiomainonnassa, joiden osuus konsernin liikevaihdosta on noin neljännes. Liikevoitto kasvaa säästötoimien ansiosta liikevaihtoa voimakkaammin.

Vuonna 2002 SanomaWSOY määritteli keskimääräiset vuosien 2002 - 2005 taloudelliset tavoitteet, jotka perustuivat arvioon mainosmarkkinoiden nousun alkamisesta vuonna 2002: SanomaWSOY tavoittelee keskimäärin 9 %:n liikevoittoa. Mainosmarkkinoiden ennakoitua heikompi kehitys siirtää kuitenkin tavoitteen saavuttamisen aikajännettä eteenpäin. Lisäksi liiketoimintaryhmäkohtaiset tavoitteet muuttuvat konsernirakenteen muutosten takia. Konsernin omavaraisuusaste nostetaan lähivuosina 50 %:iin.

Toimintaympäristö

Talouskasvu jatkui vuonna 2002 hitaana niin Suomessa kuin muullakin euroalueella. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen arvion mukaan bruttokansantuote kasvoi vuonna 2002 euroalueella 0,8 % ja Suomessa 1,7 %. Yksityinen kulutus kasvoi Suomessa vuoden aikana 2,5 % ja kuluttajat uskoivat etenkin omaan talouteensa vahvasti. Työttömyysaste pysyi Tilastokeskuksen mukaan edellisvuotisella tasolla ja oli 8,1 % joulukuussa 2002. Vuoden keskimääräinen inflaatio oli 1,6 %.

Mediamainonta väheni Suomessa Gallup Adexin mukaan 1,4 %. Mediamainontaan käytettiin rahaa

1 052,8 milj. euroa, josta sanoma- ja kaupunkilehtien osuus oli 55 %, television 19 % ja aikakauslehtien 17 %. Sanomalehtimainontaan käytetty rahamäärä väheni 4 % ja erityisesti työpaikkailmoittelu supistui 26 %. Televisiomainonta kääntyi puolestaan 3 %:n kasvuun. Aikakauslehtimainonta väheni Suomessa 3 %, mutta yleisaikakaus-, naisten- ja harrastelehtien mainonta kasvoi 4 % ja asiakaslehtien 5 %. Ammattilehtien mainonta sen sijaan laski. Hollannissa aikakauslehtimainonta väheni Zenith Median ennakkotietojen mukaan 3 %. Aikakauslehtien mainonta kuitenkin kasvoi ennakkotietojen mukaan Belgiassa (3 %), Unkarissa (7 %) ja Tshekin tasavallassa (9 %).

Kirjamyynnin kasvu hidastui Suomen Kustannusyhdistyksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2002 ja kustantajien jälleenmyynti kirjakaupoille ja muille vähittäiskaupoille kasvoi 2 %. Kirjakerhojen myynti kasvoi noin prosentin. Oppimateriaalien myynti kasvoi 5 %, ja myös suurteosmarkkinat kääntyivät 2 %:n kasvuun.

Vähittäiskaupan myynti kasvoi Kaupan Keskusliiton ennakkotietojen mukaan vuoden 2002 tammi - marraskuussa 4 %.

Liikevaihto

SanomaWSOY:n liikevaihto kasvoi 36 %, 2 357,8 (1 734,3) milj. euroon vuonna 2002. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin konserniin lokakuun 2001 alussa liitetyistä liiketoiminnoista, joihin kuuluvat nykyiset Sanoma Uitgevers, Sanoma Magazines Belgium, Sanoma Magazines International ja Aldipress. Liikevaihto kasvoi myös SWelcomissa, WSOY:ssä ja Rautakirjassa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi runsaan prosentin.

Tulos

Konsernin liikevoitto kasvoi liikevaihtoa voimakkaammin, 39 %, ja oli 134,4 (96,5) milj. euroa. Liikevoittoa kasvattivat uusien aikakauslehtitoimintojen liittäminen konserniin, kustannustehokkuuden paraneminen ja ydinliiketoimintaan kuulumattoman omaisuuden myyminen. Merkittävimmät myyntivoitot olivat 34,9 (11,5) milj. euroa. Sanoma Uitgeversin uudelleenjärjestelyistä kirjattiin 13,1 milj. euroa kertaluonteisia kuluja.

Tulos ennen konserniliikearvon, liikearvon ja aineettomien oikeuksien poistoja (EBITA) oli 269,2 (161,4) milj. euroa. Elokuvien ja televisio-ohjelmien esitysoikeuksien käsittelyä kirjanpidossa on tilikauden aikana yhdenmukaistettu konsernin eri yhtiöissä. Muutokset kasvattivat EBITAa 38,1 (28,2) milj. euroa. Muutoksilla ei ole vaikutusta liikevoittoon.

SanomaWSOY:n voitto ennen satunnaisia eriä oli 106,7 (92,5) milj. euroa. Tilikauden välittömät verot olivat 64,2 (31,0) milj. euroa. Useimmissa toimintamaissa liikearvopoistot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tulos verojen jälkeen oli 48,5 (61,5) milj. euroa ja tulos osaketta kohden 0,22 (0,35) euroa.

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 184,2 (171,9) milj. euroa ja rahavirta osaketta kohden 1,33 (1,24) euroa.

Investoinnit, tutkimus ja tuotekehitys

SanomaWSOY:n kokonaisinvestoinnit olivat 113,5 (1 473,9) milj. euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat Sanomalan painolaitoshankintoihin. Vuoden 2001 vertailulukuun sisältyy VNU:n aikakauslehtiliiketoiminnan ostaminen. Kuluiksi kirjatut tutkimus- ja kehitysmenot olivat 17,8 (17,7) milj. euroa.

Tase ja rahoitusasema

Konsernin rahoitusasema parani vuoden 2002 aikana merkittävästi ja oli vuoden lopussa hyvä. Omavaraisuusaste nousi pääomalainat mukaan lukien 45,2 (38,6) %:iin. Pääomalainojen omavaraisuutta vahvistava vaikutus oli 8,3 prosenttiyksikköä. Konsernitase pieneni 2 592,5 (3 053,1) milj. euroon. Oma pääoma ilman pääomalainoja oli 788,9 (812,4) milj. euroa.

Hyvä kassavirta, ydinliiketoimintaan kuulumattoman omaisuuden myynti ja kassanhallinnan tehostaminen vähensivät huomattavasti konsernin korollista vierasta pääomaa, joka oli vuoden lopussa pääomalainat mukaan lukien 1 006,2 (1 439,7) milj. euroa. Rahoitusarvopapereiden, rahojen ja pankkisaamisten kirjanpitoarvo oli 122,4 (365,0) ja markkina-arvo 123,2 (418,9) milj. euroa. Vuoden lopussa jäljellä olevien osakesijoitusten kirjanpitoarvo oli 42,7 (125,8) ja markkina-arvo 43,3 (178,6) milj. euroa. Nettovelka oli pääomalainat mukaan lukien 883,8 (1 074,7) milj. euroa.

Konsernin nettorahoituskulut vuonna 2002 olivat 27,7 (4,0) milj. euroa. Rahoitustuotot olivat 70,8 (42,9) milj. euroa ja -kulut 98,5 (46,9) milj. euroa. Rahoitustuotot tulivat suurilta osin osakkeiden myyntivoitoista, 41,3 (16,5) milj. euroa. Vuoden aikana osakesalkkua realisoitiin suunnitelmien mukaisesti ja osakkeista myytiin noin kaksi kolmannesta. Rahoituskulut koostuivat lähinnä vieraan pääoman korkokuluista, 62,2 (29,7) milj. euroa, ja arvopapereiden arvonalentumisista, 20,6 (12,8) milj. euroa.

Rautakirjan sulautuminen

SanomaWSOY:n ja Rautakirjan ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyivät syyskuussa 2002 SanomaWSOY:n ja Rautakirjan hallitusten hyväksymän sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Rautakirja sulautuu SanomaWSOY:hyn. Sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta on 1.3.2003.

Sulautumissuunnitelman mukaan Rautakirjan osakkeenomistajat saavat vastikkeena SanomaWSOY:n osakkeita siten, että yhdellä Rautakirjan A- tai B-osakkeella saa 5,3 uutta SanomaWSOY:n B-osaketta. Sulautuminen mahdollistaa koko konsernin voimavarojen hyödyntämisen kansainvälisissä kasvuhankkeissa ja yksinkertaistaa omistusrakennetta. Järjestely lisää myös joustavuutta mahdollisissa sisäisissä yritys- ja toimialajärjestelyissä sekä tehostaa rahoitusta ja pääomasuunnittelua.

Rautakirjan liiketoiminnat yhtiöitetään sulautumisen yhteydessä uuteen Rautakirja Oy:hyn, joka jatkaa toimintaansa entiseltä pohjalta. SanomaWSOY laskee sulautumisessa liikkeelle enintään
33 551 120 SanomaWSOY:n B-osaketta, joista enintään 18 773 018 annetaan vastikkeena SanomaWSOY:n tytäryhtiöille Sanoma Osakeyhtiölle ja Werner Söderström Osakeyhtiölle. SanomaWSOY-konsernin ulkopuoliset Rautakirjan osakkeenomistajat saavat sulautumisessa vastikkeena enintään 14 778 101 osaketta, jotka edustavat noin 8,25 % SanomaWSOY:n A- ja B-osakkeiden kokonaismäärästä sulautumisen jälkeen. Sulautumisvastikkeena annettavat uudet SanomaWSOY:n osakkeet oikeuttavat tilikaudelta 2002 täyteen osinkoon. SanomaWSOY Oyj ei saa suoraan omistamistaan osakkeista sulautumisvastiketta, eikä SanomaWSOY-konserniin synny sulautumisessa uutta konserniliikearvoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Sanoma Osakeyhtiön ja Werner Söderström Osakeyhtiön omistukseen tulevat SanomaWSOY:n osakkeet mitätöidään.

Muita keskeisiä tapahtumia

SanomaWSOY myi vuonna 2002 strategiansa mukaisesti ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuuttaan. Maaliskuussa Sanoma Magazines Finland myi Blue Book
-hakemistoliiketoimintansa tanskalaiselle TDC Forlag A/S:lle. Kaupan arvo oli 11,8 milj. euroa. Huhtikuussa Sanoma Magazines myi Isossa-Britanniassa ristisanalehtiä kustantavan BEAP-liiketoimintayksikkönsä osakkeet sijoittajaryhmälle, johon kuului myös BEAP:n johto. Kaupan arvo oli hieman yli 50 milj. euroa. Kesäkuussa Sanoman tytäryhtiö Startel Oy myi 33,4 %:n omistusosuutensa Ecovision AB:sta ranskalaiselle Fininfo S.A:lle sekä StarDesk- ja StarWeb-liiketoiminnot Ecovisionille. Sanoman tytäryhtiö Arnedo Oy myi useassa erässä yhteensä 12,0 % Ilkka-Yhtymä Oyj:n osakkeita. Kauppojen myötä Arnedon omistusosuus Ilkka-Yhtymästä laski 22,2 %:iin ja Sanoman omistusosuus 13,3 %:iin. Lisäksi SanomaWSOY Oyj myi vuoden aikana noteerattuja arvopapereita ja kiinteistöomaisuuttaan.

SanomaWSOY osti VNU:n aikakauslehtiliiketoiminnan vuonna 2001, ja kauppasopimuksen mukaiset kauppahinnan tarkistukset sovittiin lopullisesti lokakuussa 2002. Tarkistusten jälkeen kaupan hankintameno aleni 1 206 milj. euroon. Summaan sisältyy myös kaupasta aiheutuneita asiantuntijapalkkioita. SanomaWSOY:n vuoden 2001 tilinpäätöksessä ilmoittama vastaava hankintameno oli 1 251 milj. euroa. Kaupan kokonaisliikearvo aleni 1 142 (1 181) milj. euroon ja se poistetaan 20 vuodessa. Tarkistusten myötä vuosittain tehtävä poisto alenee noin 2 milj. euroa.

Hallinto

SanomaWSOY:n fuusion yhteydessä valitun hallituksen yhtiöjärjestyksen mukainen toimikausi päättyi huhtikuussa 2002 pidetyssä yhtiökokouksessa. Yhtiökokous vahvisti uuden hallituksen jäsenmääräksi edelleen 11 henkilöä, ja SanomaWSOY Oyj:n hallitukseen valittiin edelleen Robert Castrén, Aatos Erkko, Jane Erkko, Marjukka af Heurlin, Paavo Hohti, Kyösti Järvinen, Esko Koivusalo, Robin Langenskiöld, Jaakko Rauramo, Rafaela Seppälä ja SanomaWSOY:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Rauramo ja varapuheenjohtajaksi Paavo Hohti. Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat ilmoittaneet jättävänsä paikkansa uudelleen täytettäviksi kevään 2003 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Sanoma Magazines B.V:n toimitusjohtaja ja SanomaWSOY:n johtoryhmän jäsen Theo Bouwman ilmoitti kesäkuussa jättävänsä tehtävänsä. Sanoma Magazines Finlandin toimitusjohtaja ja Sanoma Magazines B.V:n varatoimitusjohtaja Eija Ailasmaa nimitettiin Sanoma Magazines B.V:n vt. toimitusjohtajaksi toistaiseksi 1.8. alkaen.

Konsernin johtoryhmään kuuluivat vuonna 2002 puheenjohtajana Hannu Syrjänen sekä jäseninä Eija Ailasmaa, Theo Bouwman (1.8. saakka), Aarno Heinonen, Nils Ittonen, Erkki Järvinen, Jorma Kaimio, Tapio Kallioja, Seppo Kievari, Kerstin Rinne ja Pim de Wit (1.8. alkaen).

Yhtiön tilintarkastajina toimivat Pekka Nikula, KHT ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Johanna Perälä, KHT.

Henkilöstö

SanomaWSOY-konserniin oli työsuhteessa keskimäärin 18 657 (15 129) henkilöä vuonna 2002. Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 15 210 (12 077). Sanomaan oli työsuhteessa keskimäärin 4 944 (4 929) henkilöä, Sanoma Magazinesiin 4 835 (1 828), SWelcomiin 413 (441), WSOY:hyn 1 937 (1 971) ja Rautakirjaan 6 453 (5 877). Emoyhtiöön oli työsuhteessa keskimäärin 75 (83) henkilöä.

Osakkeet ja omistus

Vuoden 2002 lopussa SanomaWSOY:n liikkeellä olevien A-osakkeiden määrä oli 23 220 492 ja B-osakkeiden 115 113 828. SanomaWSOY omisti omia osakkeitaan tytäryhtiönsä Tiikerijakelu Oy:n kautta yhteensä 7 187 276 B-osaketta eli 4,94 % osakkeista ja 1,23 % äänistä.

SanomaWSOY:n A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2002 aikana 204 728 (108 832) kappaletta ja B-osakkeita 6 207 842 (3 625 765) kappaletta. A-osakkeiden vaihto oli 0,88 (0,47) % osakekannasta ja B-osakkeiden 5,08 (2,96) %. Osakkeiden keskikurssit olivat A-osakkeella 10,99 ja B-osakkeella 11,29 euroa. A-osakkeen ylin kurssi oli 13,40 ja alin 9,70 euroa. B-osakkeen vastaavat luvut olivat 13,63 ja 8,66 euroa.

SanomaWSOY:n markkina-arvo oli vuoden 2002 lopussa, yhtiön hallussa olevat omat osakkeet vähennettynä, 1 319,1 (1 510,4) milj. euroa. A-osakkeen tilikauden päätöskurssi oli 10,01 (12,00) ja B-osakkeen 9,44 (10,70) euroa.

Vuoden 2002 aikana SanomaWSOY ei antanut liputusilmoituksia eikä osakkeenomistuksessa tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Johdon optio-ohjelma

SanomaWSOY:n hallitus päätti 31.1.2002 ylimääräisen yhtiökokouksen 21.8.2001 antaman valtuutuksen nojalla ottaa käyttöön Optiojärjestelmä 2001:n. Järjestelmään kuuluu enintään

4 500 000 optio-oikeutta, joista jokainen oikeuttaa yhteen SanomaWSOY Oyj:n B-osakkeeseen. Optiot jaetaan kolmessa vaiheessa vuosien 2001 - 2002, 2002 - 2003 ja 2003 - 2004 vaihteissa (optiotunnukset 2001A, 2001B ja 2001C), ja kullakin kolmesta optiotunnuksesta merkitään enintään 1 500 000 optio-oikeutta. Jakamattomat optio-oikeudet (2001A- ja 2001B-eristä) on annettu SanomaWSOY:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Tiikerijakelu Oy:lle, joka voi SanomaWSOY:n hallituksen päätöksellä antaa niitä jatkossa eteenpäin.

Vuoden 2002 alussa jaettuja 2001A-optioita oli 31.12.2002 SanomaWSOY:n 91 johtohenkilöllä yhteensä noin 633 000 kappaletta. Toinen erä optio-oikeuksia, yhteensä 1 102 000 kappaletta, optiotunnuksella 2001B jaettiin 174 henkilölle 10.12.2002. Ohjelmassa ovat mukana SanomaWSOY:n kaikki liiketoimintaryhmät, myös vuonna 2003 konserniin sulautuva Rautakirja. 2001A-option laskennallinen vaihtokurssi vuoden 2002 lopussa oli 12,23 euroa ja 2001B-option 11,50 euroa.

Liikkeeseen laskettavien optioiden perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 3,0 % yhtiön osakkeista ja 0,8 % osakkeiden tuottamista äänistä optioiden vaihdon jälkeen. Vuoden 2002 aikana jaettujen optioiden perusteella merkittävien osakkeiden osuus on noin 1,2 % yhtiön osakkeista ja noin 0,3 % osakkeiden tuottamista äänistä.

Hallituksen valtuudet

SanomaWSOY:n hallituksella ei ole voimassa olevaa valtuutusta osakeantiin, osakepääoman korottamiseen, yhtiön omien osakkeiden hankintaan tai luovutukseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseen.

Osinko ja osinkopolitiikka

SanomaWSOY:n yhtiökokous päätti huhtikuussa 2002 jakaa vuodelta 2001 osinkoa 0,51 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 12.4.2002, ja osinko maksettiin 19.4.2002.

SanomaWSOY harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa ja jakaa osinkoina vähintään kolmasosan konsernin liiketoiminnan rahavirrasta. Vuodelta 2002 jaettavaksi osingoksi hallitus ehdottaa 0,40 (0,51) euroa osakkeelta.

SanomaWSOY:n osakassopimuksen allekirjoittajat, jotka omistavat SanomaWSOY:n osakkeista ja äänistä yli 50 %, sitoutuivat kesäkuussa 2002 äänestämään sekä muutoinkin toimimaan siten, että SanomaWSOY jakaa tilikaudelta 2002 osinkoa vähintään 0,26 euroa osakkeelta.

SANOMA

Sanomalehtien kustantaminen ja painaminen

Sanoman liikevaihto oli 438,1 (459,3) milj. euroa vuonna 2002. Liikevaihto supistui pääosin mediamainonnan pitkittyneen laskun sekä vähentyneen painotyöviennin vuoksi. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 4 %. Ilmoitusliikevaihto väheni 5 % ja sen osuus Sanoman kokonaisliikevaihdosta oli 49 %. Levikkiliikevaihto kasvoi runsaan prosentin kappalemääräisten levikkien laskusta huolimatta.

Liikevoitto pieneni 41,9 (43,3) milj. euroon. Liikevoittoon sisältyy 6,2 (7,3) milj. euroa osakkuusyhtiö Rautakirjan tulososuutta. Sanoman oman toiminnan liikevoitto parani 36,2 (35,1) milj. euroon. Kannattavuutta paransi toimintojen tehostaminen: Sanoman kulut vähenivät 22 milj. euroa säästötoimien ja pienentyneiden paperikustannusten ansiosta. Tulosta heikensi puolestaan myyntivoittojen ja osakkuusyhtiöiden tulososuuksien vähentyminen. EBITA oli 49,0 (49,9) milj. euroa. Eläkesäätiön kannatusmaksuja kirjattiin 2,5 milj. euroa ja eläkevastuita katettiin 0,7 (3,7) milj. eurolla rahastojen välisin sisäisin siirroin. Kuluihin sisältyy henkilöstörahaston voittopalkkiota 3,2 (1,4) milj. euroa. Vuoden 2001 liikevoittoon sisältyy Helsingin Sanomien kuluksi kirjattu 3 milj. euron vahingonkorvaus.

Sanoman kokonaisinvestoinnit olivat 48,6 (76,5) milj. euroa. Valtaosa kohdistui Sanomalan painolaitoshankkeeseen.

Helsingin Sanomien liikevaihto laski 254,4 (266,4) milj. euroon. Ilmoitusliikevaihto laski 7 %. Levikkiliikevaihto oli edellisvuotista tasoa. Lehden kokonaislevikki väheni prosentin ja oli 441 325 kappaletta. Liikevoitto parani selvästi säästö- ja tehostamisohjelmien ansiosta.

Helsingin Sanomissa jatkettiin syksyllä 2003 toteutettavan lehtiuudistuksen suunnittelua. Vuoden 2002 alussa otettiin käyttöön uudistunut Oikotie-verkkopalvelu, jossa on mukana seitsemän johtavaa sanomalehteä eteläisestä Suomesta ja Kymenlaaksosta.

Myös yhteistyötä Sanoman lehtien välillä lisättiin: Taloussanomien markkinointi ja tekniset toiminnot päätettiin suurelta osin yhdistää Helsingin Sanomien toimintoihin, ja Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Veikkaaja-lehden ilmoitusvastaanotto ja -tuotanto keskitettiin.

Helsingin Sanomien Lehtipainon liikevaihto pieneni 105,4 (115,5) milj. euroon. Sanomalan painolaitosinvestointi eteni aikataulussa: kaikkiaan 120 milj. euron investointi valmistuu toukokuussa 2003, ja uuteen tuotantotapaan siirrytään syksyllä 2003.

Leijonajakelun liikevaihto oli 69,7 (66,7) milj. euroa. Vuoden haasteita olivat pääkaupunkiseudun jakelutoiminnan uudelleenorganisointi, uuden hinnoittelujärjestelmän käyttöönotto sekä työvoiman hankinnan vaikeus.

Lehtikuvan liikevaihto oli 6,7 (7,2) milj. euroa. Perinteisen valokuvalaboratorion toiminta lopetettiin ja ostettu Compad Oy yhdistettiin Lehtikuvan liiketoimintaan.

Ilta-Sanomien 70-vuotisjuhlavuoden liikevaihto oli 74,1 (75,6) milj. euroa. Ilmoitusmarkkinoiden taantumasta huolimatta lehden ilmoitusliikevaihto kasvoi 6 %. Iltapäivälehtien irtonumeromyynti laski 6 % poikkeuksellisen uutisvuoden 2001 tasosta, ja Ilta-Sanomien levikki laski vastaavasti

204 820 kappaleeseen. Levikkiliikevaihto väheni 4 %. Ilta-Sanomien osuus iltapäivälehtien irtonumeromyynnistä oli 61,5 (61,7) %. Lehden liikevoitto parani edelleen vuoden 2001 ennätystasosta.

Sanoma Osakeyhtiö osti Veikkaaja-lehden julkaisuoikeudet, ja Veikkaajan toiminnot integroitiin osaksi Ilta-Sanomien toimintaa syyskuusta 2002 alkaen. Kaupan arvo oli 5 milj. euroa. Veikkaajan liikevaihto neljältä kuukaudelta oli 1,9 milj. euroa.

Infoston liikevaihto pieneni 16,1 (16,9) milj. euroon mutta liikevoitto lähes kolminkertaistui. Liikevaihdon lasku ja liikevoiton parantuminen johtuivat keskittymisestä kuluttajien välisen kaupan tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Ilmoitus- ja levikkiliikevaihtoa kasvatti vuoden 2001 lopussa ostettu Palsta-lehti, ja myös Keltainen Pörssi paransi liikevaihtoaan. Keltaisen Pörssin levikki laski hieman.

Ilta-Sanomat, Veikkaaja, Keltainen Pörssi ja Palsta muodostavat vuoden 2003 alusta IS-liiketoimintayksikön.

Kymen Lehtimedian liikevaihto laski 51,7 (57,6) milj. euroon painotöiden Venäjän-viennin vähentymisen takia. Uusia painotöitä Venäjältä ei ole odotettavissa paikallisten painojen alhaisemman hintatason vuoksi, ja Venäjän-viennin merkitys tulee vähenemään edelleen lähivuosina. Levikkiliikevaihto kasvoi ja lehtien lukijamäärät säilyivät ennallaan, vaikka päivälehtien levikit laskivat edelleen hieman. Ilmoitusliikevaihto säilyi vuoden 2001 tasolla, osin helmikuussa ostetun Kaupunkilehti Seiskan vaikutuksesta. Liikevoitto oli säästöjen ansiosta hieman edellisvuotista parempi.

Startelin liikevaihto oli 10,8 (13,2) milj. euroa. Startelin liiketappiota pienensivät Ecovision AB:n omistusosuuden myyntivoitto sekä säästötoimet. Kaupan yhteydessä myös StarDesk- ja StarWeb-liiketoiminnot myytiin Ecovisionille. Taloussanomien ilmoitusliikevaihto pieneni vaikeassa markkinatilanteessa neljänneksen mutta levikkiliikevaihto kasvoi. Taloussanomien levikki kehittyi hyvin: Kokonaislevikki kasvoi 4 % ja oli 32 513 kappaletta. Lauantailevikki lisääntyi 25 % pääosin Insinööriliiton jäsentilauksen ansiosta.

Startel aloitti kehitys- ja kannattavuusohjelman, jonka arvioidaan parantavan Sanoman tulosta vuosittain noin 1,5 milj. euroa vuodesta 2004 lähtien. Yt-neuvottelujen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen seurauksena Startelin henkilöstö vähenee vuoden 2003 aikana lähes 20 työntekijällä.

Esmerkin liikevaihto kasvoi 6,8 (6,4) milj. euroon. Sisältöparannusten ja myyntiorganisaation vahvistamisen kustannukset syvensivät liiketappiota.

Vuonna 2003 Sanoman liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vähintään yleistä mediamarkkinakehitystä vastaavasti. Kasvua arvioidaan syntyvän mm. ostetusta Veikkaaja-lehdestä, mutta kriittisintä kasvun kannalta on sanomalehtimainonnan kehitys. Liikevoiton arvioidaan paranevan pitkän tähtäimen kehittämistoimien ansiosta liikevaihtoa enemmän. SanomaWSOY:n emoyhtiöön fuusioituvan osakkuusyhtiö Rautakirjan tulososuus jää pois Sanoman liikevoitosta maaliskuusta alkaen.

SANOMA MAGAZINES

Aikakauslehtien kustantaminen ja lehtitukkukauppa

Vuosi 2002 oli Sanoma Magazinesin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Ryhmä syntyi, kun VNU:lta ostetut liiketoiminnot ja Helsinki Media (nykyinen Sanoma Magazines Finland) yhdistettiin, ja Sanoma Magazines aloitti toimintansa 1.10.2001. Uusien yksiköiden haltuunotto ja Sanoma Magazinesin toiminnan alku onnistuivat hyvin. Vuonna 2001 ostetut liiketoiminnot yhdistettiin konsernin lukuihin vasta viimeisellä neljänneksellä, ja vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen taloudelliset vertailutiedot sisältävät vain Sanoma Magazines Finlandin luvut. Pro forma -luvuissa ovat mukana sekä Sanoma Magazines Finland että ostetut liiketoiminnot.

Vuonna 2002 Sanoma Magazinesin liikevaihto oli 1 008,1 (398,6; pro forma: 1 003,5) milj. euroa mainostuottojen vähentymisestä ja yritysmyynneistä huolimatta. Mainostuotot vähenivät 4 % ja olivat noin 24 % Sanoma Magazinesin liikevaihdosta. Levikkituotot pienenivät prosentin Isossa-Britanniassa ristisanalehtiä myyvän BEAP-yksikön myynnin takia.

Ryhmän liikevoitto oli ennusteen mukainen, 58,2 (41,7) milj. euroa. Konserniliikearvon, liikearvon ja aineettomien oikeuksien poistot olivat yhteensä 89,5 (22,1) milj. euroa. EBITA yli kaksinkertaistui ja oli 147,7 (63,8) milj. euroa. Tulosta paransivat Sanoma Magazines Finlandin yrityshakemistoja kustantaneen Blue Book -yksikön myynti maaliskuussa ja BEAP-yksikön myynti huhtikuussa sekä säästöohjelmat, alhaisemmat paperikustannukset ja aikakauslehtiportfolion uudistukset. Tulosta heikensivät kuitenkin Sanoma Uitgeversissä aloitettujen uudelleenjärjestelyjen 13,1 milj. euron kertaluonteiset kustannukset. Elokuvien esitysoikeuksien käsittelyä kirjanpidossa on tilikauden aikana yhdenmukaistettu konsernin periaatteiden mukaiseksi. Muutos kasvatti EBITAa 14,0 (2,9) milj. euroa. Muutoksella ei ole vaikutusta liikevoittoon.

Sanoma Magazinesin kokonaisinvestoinnit olivat 18,7 (1 314,8) milj. euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat Sanoma Uitgeversin projekteihin (SAP) ja Aldipressiin. Vertailukauden investoinnit sisältävät uusien liiketoimintojen hankinnan.

Hollannissa toimivan Sanoma Uitgeversin liikevaihto kärsi talouden taantumasta ja oli 491,1 (143,9; pro forma: 502,5) milj. euroa. Levikkituotot kasvoivat prosentin, mutta mainostuotot vähenivät 9 %.

Naisten viikkolehtien päänimikkeet menestyivät odotettua paremmin, mutta miesten lehtien ja koti- ja perhelehtien kehitys oli ennakoitua heikompi. Naisten viikkolehtien valikoima kasvoi Flairin, Sanoma Magazines Belgiumin konseptin hollantilaisen painoksen, onnistuneen lanseeraamisen myötä. Viikoittain ilmestynyt tabloid-lehti Prenza ja kuukausittain ilmestynyt Avenue lopetettiin. Internetyritys Ilse Median toiminta kääntyi voitolliseksi.

Sanoma Uitgevers aloitti joulukuussa yhtiön uudelleenjärjestelyt, joiden tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja vähentää yhtiön kiinteitä kustannuksia vuositasolla noin 15 milj. eurolla. Vuoden 2002 tulosta heikentävät kuitenkin projektin kertaluonteiset kustannukset. Järjestelyn arvioidaan vähentävän noin 150 työpaikkaa. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa keskittymisen kustantamisen ydinasioihin: sisältöön, brandeihin ja mainostajasuhteisiin.

Hollannin johtavan aikakauslehtijakelijan Aldipressin liikevaihto oli 215,0 (52,8; pro forma: 206,5) milj. euroa. Kilpailu Hollannin jakelumarkkinoilla kiristyi. Säännökset jakeluaikojen rajoittamisesta lisäsivät Aldipressin jakelukustannuksia. Duivenissa avattiin uusi jakelukeskus.

Sanoma Magazines Finlandin liikevaihto säilyi edellisvuotisella tasolla ja oli 164,8 (165,4) milj. euroa Blue Book -yksikön myynnistä huolimatta. Levikkituotot kasvoivat 7 %, ja sekä tilaus- että irtonumeromyynti kehittyivät hyvin. Mainostuotot vähenivät 4 %, mutta Sanoma Magazines Finland säilytti johtavan asemansa Suomen aikakauslehdistössä.

Sanoma Magazines Finlandin vahvat kuluttajalehdet kehittyivät hyvin. Sarjakuvien, erityisesti Aku Ankan, menestys jatkui edelleen. Me Naiset uudistettiin menestyksekkäästi ja Kodin Kuvalehti vahvisti asemaansa mainosmarkkinoiden johtavana naistenlehtenä. ET-lehden levikki ylti ennätystasolle. Aktiivisille naisille suunnattu Sport lanseerattiin huhtikuussa. Ruotsissa ilmestynyt naistenlehti Sköna Dagar lopetettiin.

Sanoma Magazines Belgiumin liikevaihto oli 152,2 (39,4; pro forma: 148,2) milj. euroa. Levikkituotot kasvoivat prosentin ja mainostuotot olivat edellisvuotista tasoa.

Sanoma Magazines Belgiumin markkinaosuus flaaminkielisessä Belgiassa säilyi edellisvuotisella tasolla, lähinnä yleisviikkolehti HUMO:n, tv-lehti TeVe-Bladin, Storyn ja kuukausilehti Feelingin myynninkasvun sekä naisten viikkolehtien Libellen ja Flairin aseman parantumisen ansiosta. Vaisummilla ranskankielisillä markkinoilla yhtiö vakiinnutti markkina-asemansa, osin Femmes d'Aujourd'huin uudistuksen ja televisiolehti Télé Moustiquen ansiosta.

Kroatiassa, Romaniassa, Slovakiassa, Tshekin tasavallassa ja Unkarissa toimivan Sanoma Magazines Internationalin liikevaihto oli 95,9 (28,9; pro forma: 102,3) milj. euroa. Liikevaihtoa heikensi BEAP-yksikön myynti. Ilman BEAP:n vaikutusta sekä mainos- että levikkituotot kasvoivat 14 %. Liikevaihto kasvoi Unkarissa, Romaniassa ja Slovakiassa, mutta pieneni Tshekin tasavallassa, joka kärsi tulvasta elokuussa 2002. Toiminta Kroatiassa alkoi vuoden 2002 alussa.

Unkarissa toimivan Sanoma Budapestin menestys vuonna 2002 oli yrityksen historian paras. Yhtiö toi markkinoille kaksi uutta lehteä, Wellnessin ja Bestin, ja naisten viikkolehti Nök Lapja säilytti johtavan asemansa. Tshekin tasavallassa Sanoma Magazines Praha osti 9 %:n osuuden maan johtavasta lehtijakeluyhtiöstä. Televisiolehti Sérial lopetettiin, mutta tshekinkielinen versio National Geographicista lanseerattiin menestyksekkäästi. Strategie na Slovensku, joka on parhaillaan vaihtamassa nimeään Sanoma Magazines Slovakiaksi, keskittyi ydinosaamiseensa, yrityslehtiin. Kuluttajille suunnattu Prekvapenie lopetettiin ja sairaanhoitajille tarkoitettu Sestra lanseerattiin. Sanoma Hearst Romania lanseerasi kaksi uutta suuren yleisön lehteä, Storyn ja TV Storyn. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Sanoma Magazines Zagreb lanseerasi viikkolehti Storyn ja naistenlehti Ellen Kroatiassa.

Sanoma Magazinesin liikevaihdon arvioidaan kasvavan hieman vuonna 2003. EBITAn arvioidaan olevan edellisvuotista tasoa vuoden 2002 myyntivoitoista huolimatta. Liikevoitto liikearvopoistojen jälkeen on noin 6 % liikevaihdosta.

SWELCOM

Sähköinen viestintä

SWelcomin liikevaihto kasvoi 86,1 (84,9) milj. euroon vuonna 2002. Liikevaihtoa kasvatti HTV:n (Helsinki Televisio) laajakaistaisten internetpalvelujen hyvä menestys. Nelosen mainosmyynti jäi hieman edellisvuotisesta. Mainostuottojen osuus SWelcomin liikevaihdosta oli noin 55 %.

Liiketappio pieneni selvästi ja oli 18,0 (24,5) milj. euroa. Tappiota pienensivät erityisesti HTV:n laajakaistaisten internetpalveluiden kasvu, 2ndheadin toiminnan uudelleen suuntaamisesta saadut säästöt sekä Nelosen toimilupamaksun puolittuminen 1.7.2002 alkaen. Tulosta heikensi puolestaan osakkuusyhtiö Suomen Urheilutelevision toiminnasta aiheutunut tappio. SWelcomin EBITA oli 9,0 (3,7) milj. euroa. Televisio-ohjelmien esitysoikeuksien käsittelyä kirjanpidossa on tilikauden aikana yhdenmukaistettu konsernin periaatteiden mukaiseksi. Muutos kasvatti EBITAa 24,1 (25,3) milj. euroa. Muutoksella ei ole vaikutusta liiketulokseen.

SWelcomin kokonaisinvestoinnit olivat 8,1 (12,5) milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat lähinnä HTV:n kaapeliverkon rakentamiseen ja laajakaistaliiketoimintaan.

Kesällä 2002 viisi vuotta täyttäneen Nelosen liikevaihto oli 49,3 (51,1) milj. euroa. Liiketappio pieneni 12,6 (15,3) milj. euroon. Mainosajan myynti oli 47,3 (48,3) milj. euroa. Nelosen osuus televisiomainonnasta laski hieman ja oli 24,7 (26,5) %. Kanava tavoitti päivittäin 43 (42) % ja viikoittain 74 (73) % suomalaisista. Valtakunnallinen katseluosuus pysyi ennallaan: osuus koko väestöstä oli 11,6 % ja 10 - 44-vuotiaista 16,7 %. Kaupallinen katseluosuus nousi 23,4 (22,6) %:iin. Nelosen toimilupamaksu oli 7,7 (10,7) milj. euroa.

Nelosen uusi katsojaennätys tehtiin maaliskuussa 2002, kun Levottomat-elokuva keräsi 905 000 katsojaa. Nelosen ohjelmat voittivat myös kuusi kaikkiaan kymmenestä vuodelta 2002 jaetusta Venla-palkinnosta. Marraskuussa Nelonen solmi Music Televisionin kanssa yhteistyösopimuksen mainosmyynnistä ja ohjelmayhteistyöstä.

HTV:n liikevaihto kasvoi 28,1 (22,4) milj. euroon. Myös liikevoitto parani selvästi laajakaistaisten internetpalvelujen myynnin kasvun ansiosta. HTV:n kaapeliverkkoon oli vuoden lopussa kytkettyinä lähes 237 000 taloutta. Näistä yli 20 000 oli uusia, vuonna 2002 liitettyjä asiakastalouksia. Liittymäkasvu oli HTV:n historian suurin. Laajakaistaiset welho-internetliittymät lisääntyivät vuoden aikana 55 %, ja vuoden lopussa liittymä oli yli 30 000 asiakkaalla. Maksutelevision palveluista yhä suurempi osa oli digitaalisia. HTV:llä oli vuoden lopussa viisi digitaalista kanavapakettia, joissa oli kaikkiaan 41 digitaalista tv-palvelua.

2ndheadin toiminta suunnattiin vuonna 2002 kuluttajatuotteista media-alan digitaalisiin palveluratkaisuihin. Kuluttajille tarkoitettu mobiiliportaali 2ndhead.com suljettiin kesällä. Toiminnan sopeuttamisen myötä kustannukset ja liiketappio pienenivät selvästi.

Digitaalisten kuluttajalaitteiden viivästymisen vuoksi SWelcom päätti olla aloittamatta digitaalista maanpäällistä elokuvakanavaa, ja kanavan toimilupa raukesi tammikuussa. SWelcom ei saanut hakemaansa televisiotoiminnan verkkotoimilupaa televerkkopalvelun tarjoamiseksi digitaalisessa maanpäällisessä televisioverkossa.

SWelcom alensi omistusosuuttaan Suomen Urheilutelevisio Oy:stä 35 %:sta 19,9 %:iin tilikauden päättymisen jälkeen, helmikuussa 2003.

Vuonna 2003 SWelcomin liikevaihdon arvioidaan kasvavan selvästi Nelosen mainosmyynnin kasvun, HTV:n liittymäkehityksen ja laajakaistainternetin suosion ansiosta. Kriittisintä kasvun kannalta on televisiomainonta, jonka odotetaan lisääntyvän muiden suurten medioiden mainontaa enemmän. Liiketappion ennakoidaan pienenevän edelleen merkittävästi. Vuonna 2003 SWelcom panostaa erityisesti Nelosen ja HTV:n digitaalisiin ohjelmiin ja palveluihin.

WSOY

Kustantaminen, painotoiminta ja kalenteriliiketoiminta

WSOY:n liikevaihto kasvoi 215,9 (211,0) milj. euroon vuonna 2002. Parhaiten menestyi kustantamisen toimiala, jonka markkinaosuus vahvistui selvästi. Etenkin kirjojen joulusesonki oli edellisvuotiseen tapaan ennätyksellinen. Yrityksille suunnattu myynti kärsi kuitenkin taantumasta.

Liikevoitto oli 20,5 (18,1) milj. euroa. Liikevoittoon sisältyy osakkuusyhtiö Rautakirjan tulososuus, joka laski 8,4 (9,7) milj. euroon. Oman toiminnan liikevoitto kasvoi 12,4 (9,5) milj. euroon. Perinteinen liiketoiminta, kirjankustantaminen ja -painaminen, teki hyvän tuloksen. Kannattavuutta paransivat myös kulujen leikkaus sekä sopeutustoimet etenkin uusilla sähköisten liiketoimintojen alueilla. Tulokseen kirjattiin ylimääräinen 1,5 milj. euron liikearvon poisto Docendo Sverige AB:sta tietotekniikkakustantamisen heikentyneiden markkinanäkymien takia. WSOY:n EBITA oli 26,4 (22,1) milj. euroa.

WSOY:n kokonaisinvestoinnit olivat 8,6 (14,7) milj. euroa. Suurimmat investoinnit olivat painotoiminnan korvausluonteiset offsetpainokoneet Ajastolle ja WS Bookwellille. Yrityshankinnoissa konserni lisäsi omistustaan tytäryhtiöissä: Genimap Oy:stä lunastettiin 10 %:n vähemmistöosuus ja digitaalipaino Dark Oy:ssä nostettiin omistusosuutta 10 %:lla, 90 %:iin.

Kustantamisen toimialan liikevaihto kasvoi 143,5 (134,1) milj. euroon ja liikevoitto 11,7 (6,3) milj. euroon. Yleinen kirjallisuus lisäsi myyntiään 41,9 (35,7) milj. euroon ja kasvatti samalla markkinaosuuttaan. Osa myynnin kasvusta syntyi Weilin+Göösin suurteostuotannon keskittämisestä yleisen kirjallisuuden tietokirjaosastolle. Lasten ja nuorten kirjat menestyivät edelleen hyvin, ja kaunokirjallisuuden lista oli poikkeuksellisen vahva. Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie ylsi Finlandia-voittajien kaikkien aikojen ennätykseen 75 000 kappaleen myynnillään. Huhtikuussa aloittanut uusi kustantamo Johnny Kniga sai myönteisen vastaanoton. Kirjakerhojen myynti ja 200 000:n jäsenmäärä olivat edellisvuotista tasoa. Osakkuusyhtiö Loisto myi yli 600 000 taskukirjaa.

WSOY:n oppikirjojen myynti kasvoi 36,7 (35,6) milj. euroon ja markkinaosuus säilyi vahvana. Eniten myyntiään lisäsivät aikuis- ja ammatilliseen koulutukseen suunnatut kirjat, ja myös peruskoulukirjojen myynti kasvoi. Lukion oppimateriaalien myynti sen sijaan väheni.

Weilin+Göösin liikevaihto oli 12,8 (13,2) milj. euroa ja tilaushankinta kasvoi selvästi. Skandinaviassa toimivan Bertmark Median myynti kasvoi 22,7 (19,6) milj. euroon.

Business Information -yksikkö kärsi taantumasta ja myynti jäi edellisvuotiselle tasolle, 28,4 (28,4) milj. euroon. Etenkin Ruotsin heikko markkinatilanne vaivasi tietotekniikkakirjoihin keskittyvää Docendo Groupia ja verkko-opetusta tarjoavaa Everscreeniä, ja yhtiöiden toimintaa ja organisaatioita sopeutettiin markkinatilanteeseen. Kartta- ja paikkatietoyhtiö Genimap kasvatti myyntiään, ja mobiili- ja nettipaikantamisen kehitys- ja yhteistyöhankkeet etenivät suunnitellusti.

Sähköisen oppimisen palveluja tuottava eWSOY kehittyi tavoitteiden mukaisesti. Yksikön myynti laski kuluttajamultimediasta luopumisen takia 0,6 (1,2) milj. euroon. Internetissä toimivan, yleissivistävään koulutukseen suunnatun Opit-palvelun käyttäjämäärä nousi yli 30 000:een. Vastaavia tuotteita pääasiassa Keski-Euroopassa markkinoiva osakkuusyhtiö Young Digital Polandin liikevaihto kasvoi 5,7 (3,5) milj. euroon.

Painamisen toimialan liikevaihto oli 62,7 (62,2) milj. euroa ja liikevoitto 6,6 (7,4) milj. euroa. Perinteinen kirjanpainaminen selvisi hyvin graafisen alan taantumasta. WS Bookwellin liikevaihto oli 37,7 (37,2) milj. euroa, ja kirjoja painettiin 21,9 (21,0) milj. kappaletta. Lönnberg Painojen liikevaihto oli 20,3 (20,6) milj. euroa ja digitaalipaino Darkin 4,6 (4,4) milj. euroa.

Kalenteriliiketoiminnan liikevaihto oli 34,5 (35,8) milj. euroa ja liikevoitto 0,5 (0,3) milj. euroa. Kuluttajakalentereiden myynti kehittyi hyvin, mutta yritys- ja järjestökalenterit kärsivät kysynnän vähentymisestä ja hintakilpailusta. Ajasto säilytti johtavan markkina-asemansa Suomessa. Markkinaosuus pieneni hieman Ruotsissa mutta kasvoi Norjassa.

WSOY:n liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2003 edellisvuotta nopeammin. Oman toiminnan liikevoitto paranee edelleen, mutta kokonaisliikevoittoa laskee SanomaWSOY:n emoyhtiöön fuusioituvan Rautakirjan tulososuuden poistuminen WSOY:n tuloksesta maaliskuusta alkaen. Tulosta parantavat erityisesti sähköisen kustantamisen, painotoiminnan ja kalenteriliiketoiminnan kannattavuuden parantuminen.

RAUTAKIRJA

Kioskikauppa, lehtitukkukauppa, kirjakauppa, elokuvateatteritoiminta ja ravintolatoiminta

Rautakirjan liikevaihto kasvoi 726,5 (696,5) milj. euroon vuonna 2002. Kasvua syntyi kaikilla Rautakirjan toimialoilla. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 2 %. Konsernin liikevaihdosta 91,8 % tuli Suomesta, 5,2 % Virosta, 2,9 % Latviasta ja 0,2 % Liettuasta.

Liikevoitto heikkeni 38,0 (42,6) milj. euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto kuitenkin kasvoi 9 %, sillä vuoden 2001 vertailulukuun sisältyi 7,8 milj. euroa norjalaisen Narvesenin osakkeiden myyntivoittoa. Liiketulos parani kaikilla toimialoilla lehtitukkukauppaa lukuun ottamatta. Rautakirjan EBITA oli 42,4 (46,5) milj. euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 39,0 (45,7) milj. euroa ja tulos osaketta kohden 4,18 (4,90) euroa.

Kokonaisinvestoinnit olivat 27,8 (35,9) milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat monisaliteatterin rakentaminen Vilnaan, kioskitoiminnan käynnistäminen Tshekin tasavallassa, lehtitukkutoimintaa harjoittavan osakkuusyhtiön käynnistäminen Latviassa, virolaisen lehtijakeluyhtiön toisenkin puolikkaan hankinta sekä Motorest- ja Eurostrada-ketjujen laajentaminen Suomessa.

Kioskikaupan liikevaihto oli 373,6 (359,8) milj. euroa vuonna 2002. Liikevaihto kasvoi sekä Suomessa että Virossa ja Latviassa. Suomessa euron käyttöönotto teki vuodesta haasteellisen kioskikaupalle, sillä kuluttajien heräteostokset ja erityisesti Veikkauksen pelituotteiden myynti vähenivät vuoden alussa. Kioskikaupan liikevoitto oli 15,4 (14,8) milj. euroa.

Rautakirja osti syyskuussa pääkaupunkiseudulla toimivan Jemma-kioskiketjun, ja ketjun kymmenen yksikköä muutettiin R-kioskeiksi vuoden 2002 aikana. Ostettujen myymälöiden vuositason liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa. Marraskuussa Rautakirja solmi sopimuksen ranskalaisen Hachette Distribution Servicesin kanssa yhteistyön käynnistämisestä Tshekin tasavallassa. Tasaomisteisella yhteisyrityksellä, CZ Retail a.s:llä, oli yhteistyön käynnistyessä 109 kioskia.

Lehtitukkukaupan liikevaihto kasvoi 177,3 (165,1) milj. euroon. Suomessa Lehtipisteen liikevaihto laski, sillä markkinoilta puuttuivat edellisvuosien kaltaiset menestyksiksi nousseet keräilytuotteet. Myös kotimaisten sanoma- ja aikakauslehtien sekä kappalemääräinen että kuluttajahintainen myynti laskivat. Virossa Lehepunktin liikevaihto jatkoi kasvuaan, ja yhtiö vakiinnutti johtavan asemansa Viron lehtitukkumarkkinoilla. Lehtitukkukaupan liikevoitto oli 9,5 (10,3) milj. euroa.

Rautakirjan lehtijakeluliiketoiminta laajeni katsauskaudella sekä Virossa että Latviassa: Latviassa Rautakirjan ja norjalaisen Reitan Handelnin yhteisyrityksen Narvesen Baltijan uusi tytäryhtiö SIA NB Logistika käynnisti toimintansa toukokuun alussa. Virossa Rautakirja osti kesäkuussa toisen puolen AS Lehepunktin osakekannasta. Aiemmin yhtiö oli Rautakirjan ja Ekspress Gruppin tasaomisteinen yhteisyritys.

Kirjakauppatoiminnan liikevaihto oli 115,2 (113,9) milj. euroa ja liikevoitto 7,1 (6,7) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi sekä Suomalaisessa Kirjakaupassa että Virossa toimivassa Astro Raamatudissa. Kirjamyynnin osuus kirjakaupan kokonaismyynnistä kasvoi, ja erityisesti pokkareita myytiin aikaisempia vuosia enemmän.

Elokuvateatteritoiminnan liikevaihto kasvoi 49,6 (47,6) milj. euroon. Liikevoitto oli 2,6 (2,0) milj. euroa. Elokuvavuosi tarjosi Suomessa runsaasti sekä kotimaisia että ulkomaisia menestyselokuvia, ja katsojamäärä nousi 7,6 miljoonaan. Tallinnassa avattu monisaliteatteri keräsi ensimmäisenä toimintavuotenaan lähes miljoona katsojaa. Uusien elokuvateattereiden rakentaminen Baltiaan eteni suunnitelmien mukaisesti, ja vuonna 2002 muurattiin teatterikeskusten peruskivet Vilnassa ja Riiassa.

Ravintolatoiminnan liikevaihto oli 50,2 (42,4) milj. euroa. Liikevaihdon kasvu syntyi lähinnä uusien Motorest-yksiköiden haltuunotosta. Pizza Hutin toimintaa keskitettiin pääkaupunkiseudulle ja yksiköiden määrää vähennettiin. Ravintolatoiminnan liiketappio oli 0,3 (1,1) milj. euroa.

Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 0,8 milj. euroa ja liiketappio 1,6 milj. euroa. Ryhmä purettiin syyskuussa 2002 ja osa toiminnoista sijoitettiin muihin liiketoimintayksiköihin, sillä projektit eivät kiteytyneet liiketoiminnaksi odotetussa aikataulussa. Rautakirja myi syyskuussa ajanvietepelaamiseen keskittyneen Dose-liiketoiminnan kaikkine oheistoimintoineen. Kauppaan kuuluivat verkkokauppa ja kaksi Helsingissä toimivaa pelimyymälää.

Vuonna 2003 Rautakirjan liikevaihdon ennakoidaan kasvavan yleistä kaupan kehitystä voimakkaammin. Arvion mukaan noin puolet kasvusta tulee kotimaasta ja puolet ulkomailta. Rautakirjan sulautuessa SanomaWSOY:hyn Rautakirjan rakenteessa tapahtuu lähinnä kiinteistö- ja rahoitustoiminnan osalta muutoksia, jotka vaikuttavat Rautakirjan tulokseen vuonna 2003. Perusliiketoimintojen operatiivisen tuloksen arvioidaan olevan vuoden 2002 tasoa.

Helsingissä 20. päivänä helmikuuta 2003

SANOMAWSOY OYJ

Hallitus

SANOMAWSOY OYJ

Raija Kariola
johtaja
sijoittajasuhteet ja konserniviestintä

JAKELU
Helsingin Pörssi; keskeiset tiedotusvälineet

Tulosjulkistuskalvot