HS:n toimittajalle sakkoja Viestikoekeskus-uutisesta.
Helsingin käräjäoikeus antoi 27.1.2023 päätöksen, jonka mukaan Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomitaan sakkorangaistukseen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Myös toimittaja Laura Halminen todetaan päätöksessä syylliseksi, mutta jätetään tuomitsematta. Jutun teon aikaan vt. esihenkilönä toimineen Kalle Silfverbergin syytteet on hylätty. Kaikkien epäiltyjen muut syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä tai avunannosta turvallisuussalaisuuden paljastamiseen on hylätty.
Helsingin Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Antero Mukka luonnehtii käräjäoikeuden ratkaisua osittain helpotukseksi.
”Sakkotuomio oli selvästi minimirangaistusta lievempi ja iso osa syytteistä hylättiin. Myös merkittävä osa jutun sisältöön liittyvistä väitteistä todettiin perusteettomiksi”, Mukka sanoo.
Mukka muistuttaa, että tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
”Tuomio on erittäin pitkä ja monipolvinen, ja meidän täytyy nyt tutustua siihen perusteellisesti. Alkuperäisen artikkelin sisältöön liittyvät tuomion kohdat viittaavat edelleen salaiseksi määrättyihin asiakirjoihin, joten on vaikea yksityiskohtaisesti arvioida suhtautumistamme oikeuden ratkaisuun”, Mukka sanoo.
”Katsomme edelleen, että joulukuussa 2017 julkaistu artikkeli ei paljastanut turvallisuussalaisuuksia. Myös oikeus toteaa päätöksessään, ettei maanpuolustuksen edulle tai valtion turvallisuudelle ole aiheutunut konkreettista vahinkoa. Mitään selvitystä tällaisesta ei ole prosessin aikana esitetty.”
”Viisi vuotta jatkunut prosessi on ollut hyvin raskas kaikille asianosaisille, ja myös oikeus toteaa tämän päätöksessään. Pelkkä prosessi itsessään on kaventanut sananvapautta Suomessa, ja maltillisuudesta huolimatta tuomio ei pelasta tilannetta. Jo uhka vankeustuomiosta ja oikeusprosessiin liittyvä pitkäaikainen julkinen paine nostaa toimittajien ja toimitusten kynnystä tarttua yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. Tämä heikentää kansalaisten mahdollisuuksia muodostaa oma käsityksensä siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”, Mukka sanoo.
”Käräjäoikeus vapautti toimittajat syytteistä niissä kohdissa, jossa kyse oli julkaisemattomien artikkeleiden valmistelusta. Tämä on odotettu ja arvokas ratkaisu, koska päinvastainen kanta olisi käytännössä tarkoittanut ennakkosensuuria”, Mukka sanoo.
Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 sotilastiedustelua tekevästä Viestikoekeskuksesta perusteellisen artikkelin, joka taustoitti yleisön vähemmän tuntemaa tiedusteluhaaraa. Tuolloin Suomessa oli käynnissä poikkeuksellinen lainsäädäntöhanke perustuslain kiireelliseksi muuttamiseksi. Tiedustelulakien uudistamisella pyrittiin antamaan tiedusteluorganisaatioille hyvin laajat, kansalaisten perusoikeuksia kaventavat valtuudet verkkoliikenteen seurantaan. Artikkelin laatimiselle oli vahvat yhteiskunnalliset perusteet.
Artikkelin julkaisemisen jälkeen poliisi aloitti asiassa esitutkinnan. Yhden toimittajan kotiin tehtiin kotietsintä, ja pakkokeinojen laillisuutta käsiteltiin lopulta kahteen otteeseen korkeimmassa oikeudessa.
Jo esitutkinnan aikana poliisi totesi, että toimitus ei ollut hankkinut tietoja lainvastaisilla keinoilla.
”On tietysti pettymys, että tapauksesta ylipäätään tuli tuomioita, vaikka rangaistukset ovatkin lieviä. Täytyy perehtyä tuomioon huolella, jotta voi arvioida sen merkitystä lehdistön toimintaedellytyksille”, kommentoi Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.
Lisätiedot
Viestintäjohtaja Hanna Johde, Sanoma Media Finland, p. 040 673 8977
Sanoma Media Finland on Suomen monikanavaisin mediatalo. Tarjoamme tietoa, elämyksiä ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä, televisiossa, radiossa, verkossa kuin mobiilissakin ja tavoitamme päivittäin lähes kaikki suomalaiset. Sanoma Media Finland on osa Sanomaa, joka on kuluttajamedian ja oppimisen eurooppalainen edelläkävijä.
